kaskela_muuntohuumeet

Huumeidenkäytöstä tuli tavallisen kansan tapa

Suomalaisen huumepolitiikan viattomuuden aika on ohi. Esimerkiksi netin kautta tilattavien muuntohuumeiden torjunta vaatii nyt yhteistyötä myyjien kanssa, kirjoittaa päihdepolitiikan tutkija Teemu Kaskela.

Teemu Kaskela tutkii päihdeongelmia ja rikollisuutta Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan väitöskirjaansa varten.

Huumeiden käyttö on muuttunut viime vuosina. Syitä muutokseen on kolme: markkinoille on tullut uusia huumeita, huumeiden vähittäiskauppa on kansainvälistynyt ja siirtynyt nettiin, ja huumeiden käyttö on kasvanut marginaali-ilmiöstä tavallisen kansan tavaksi. Esimerkiksi vuonna 2010 lähes puolet 25–34-vuotiaista miehistä oli kokeillut kannabista. Haittojen torjuntaa täytyy siis viedä paikkoihin, missä sitä ei ole aiemmin tehty. Tämä onnistuu vain yhteistyöllä netin myynti- ja käyttäjäfoorumeiden kanssa.

Suurin muutos on se, että perinteisten huumausaineiden rinnalle on erityisesti vuosituhannen vaihteen jälkeen tullut usein juuri netin kautta tilattavia muuntohuumeita. 

Teemu Kaskela2

Tutkija

Teemu Kaskela
@TeemuKas

Muuntohuumeilla tarkoitetaan synteettisesti valmistettuja uusia huumaavia aineita. Usein muuntohuumeet ovat vaikutuksiltaan lähellä jonkin perinteisen huumausaineen vaikutusta. Aineiden lainsäädännöllinen asema on epäselvä. Aineiden koostumuksia muutetaan, kun aiempia aineita luokitellaan huumeiksi.

Huumeita kotiinkuljetuksella

Muuntohuumeisiin liittyy uusia riskejä verrattuna perinteisiin huumausaineisiin. Perinteisten aineiden käytön riskit ovat olleet käyttäjien ja terveyshuollon tiedossa. Siksi perinteisten huumeiden kohdalla kuluttaja on yleensä tiennyt mitä saa.

”Kaikista 15-45-vuotiaista reilusti yli viidesosa oli kokeillut jotain huumetta.”

Sen sijaan muuntohuumeita myydään helpommin valheellisesti toisina muuntohuumeina tai perinteisinä huumeina. Joidenkin muuntohuumeiden osalta käyttöannokset mitataan mikrogrammoina. Yliannostusriski on suuri, koska edes käytetystä aineesta saati turvallisista käyttöannoksista ei usein ole tietoa. Terveysriskeihin reagointi on vaikeaa, kun ei tiedetä mitä pitäisi hoitaa.

Usein kuluttaja tilaa muuntohuumeet suoraan netin kautta ulkomailta. Tämä huonontaa kuluttajansuojaa verrattuna tilanteeseen, jossa myyjä ja ostaja tuntevat toisensa. Myös Suomen sisäinen huumekauppa ja perinteisten huumeiden kauppa siirtynee tulevaisuudessa enemmän internetiin ja sen alaverkkoihin, esimerkiksi anonyymiin Tor-verkkoon.

Perinteisessä, kaveripiirissä tapahtuvassa huumeidenkäytössä oikeat käyttöannokset ja käyttötavat opitaan muilta käyttäjiltä. Netin kautta tilaava kokeilija voi olla huumeensa kanssa täysin yksin.

Huumeet kurottavat valtavirtaan

Kolmas muutos on, että huumeiden käyttöä ei voi enää pitää täysin marginaalisena ilmiönä. Yhdeksänkymmentäluvun huumeaallon jälkeisten ikäluokkien huumeiden käyttö on vakiintunut aiempaa korkeammalle tasolle. Vuonna 2010 tehdyn kyselyn mukaan kaikista 15-45-vuotiaista reilusti yli viidesosa oli kokeillut jotain huumetta.

Edellisen kerran huumausaineiden haittojen vähentämiseen tähtäävää politiikkaa jouduttiin miettimään uusiksi 90-luvun lopun Suomessa. Silloin riskeinä olivat orastava lisääntynyt käyttö ja tartuntatautien leviäminen piikkihuumeiden käyttäjien keskuudessa.

”Huumehaittojen liioitteluun perustuva valistus todettiin toimimattomaksi.”

Vastaus epidemiaan oli ongelmakäyttäjien imeminen sosiaali- ja terveyshuollon piiriin. Opioidiriippuvaisille aloitettiin korvaushoidot ja kaupunkeihin perustettiin puhtaita neuloja ja käyttöön liittyviä ohjeita antavia sosiaali- ja terveysneuvontapisteitä. Urakkaan otettiin mukaan myös huumeidenkäyttäjät, joista koulutettiin vertaistyöntekijöitä. Tartuntatautitilastojen perusteella Suomi onnistui tavoitteessa hyvin.

Samalla huumehaittojen liioitteluun perustuva valistus todettiin toimimattomaksi ja se päivitettiin 2000-luvulle. Hyvä esimerkki on esimerkiksi Päihdelinkki-sivusto, jossa asiantuntijatieto ja käyttäjien vertaistieto kulkivat rinta rinnan.

Viihdekäyttäjien ja netistä huumeita tilaavien ensikertalaisten tavoittaminen on vaikeaa. He ovat myös ryhmä, jonka olisi ehdottoman tärkeää saada tietoa turvallisemmista tavoista käyttää huumeita. Viihdekäyttäjien tavoittamiseksi on avattava kokonaan uusia kanavia. Esimerkiksi yhteistyö Tor-verkossa toimivien myyntipaikkojen ja yksityisten huumeiden käyttöön keskittyvien keskustelufoorumeiden ylläpitäjien kanssa on tärkeää. Epäpuhtaiden huumeiden myynti ja yliannostuskuolemat tuskin kuuluvat heidänkään tavoitteisiinsa.

Jaa teksti:

Facebooktwitterlinkedinmail

Lue myös nämä

Is it possible that you really don’t have choice?

kesä 5, 2017

Is it possible that you really don’t have choice? Miguel Moreno is a PhD student at the Department of Mathematics and Statistics at the University of Helsinki. He works on…

How computer simulations help spy on atoms

kesä 5, 2017

How computer simulations help spy on atoms Nanoscale objects are so small that they contain just a few thousand atoms. We don’t always have a camera to help us zoom…

The pleasant scent of forests helps keep the planet cool

kesä 2, 2017

The pleasant scent of forests helps keep the planet cool Small particles form from the thin forest air, which helps keep the climate cool. But they won’t be enough to…

Research in the high Arctic – Pack your instruments, a rifle and a skirt

kesä 1, 2017

Research in the high Arctic – Pack your instruments, a rifle and a skirt Science is rarely a 9 to 5 job. It’s a lifestyle. So unless you are working…

Aurinkosähköä saa jo katolta – mitkä ovat seuraavat askeleet?

touko 2, 2017

Aurinkosähköä saa jo katolta – mitkä ovat seuraavat askeleet? Pientuottajien aurinkosähköjärjestelmät yleistyvät nyt vauhdilla. Pian aurinkopaneelit miellyttävät myös esteetikon silmää, sillä markkinoiden ja tutkimuksen trendinä on paneelien maastouttaminen rakennusmateriaaleihin. Armi…

Seitsemän syytä, miksi suomalaisten tulisi vähentää luonnonvarojen kulutustaan viidesosaan nykyisestä

huhti 26, 2017

Seitsemän syytä, miksi suomalaisten tulisi vähentää luonnonvarojen kulutustaan viidesosaan nykyisestä Luonnonvarojen loppumista on ennustettu jo useampi vuosikymmen. Mitä se suomalaisten näkökulmasta tarkoittaa? Onko meillä varaa olla itsekkäitä? Sanna Ahvenharju tekee…

Tilaa uutiskirje


×