Skolar_tehdas (1)

Ihmisoikeudet sitovat kaikkia ja neljä muuta harhaluuloa kansainvälisistä yrityksistä

Yritysten nettisivuilla ja vuosiraporteissa hehkutetaan yhteiskuntavastuuta. Samaan aikaan media pursuilee tarinoita, jotka osoittavat täysin päinvastaista. Edes tiedostavat kuluttajat eivät aina ymmärrä yritysten ja ihmisoikeuksien välistä suhdetta.

Lia Heasman on juristi ja tutkija, jonka mielestä ihmisoikeuksien suojelu pitäisi olla jokaisen yrityksen liiketoimintaa eikä pelkästään osa julkisuuskuvaa.

Uskomus 1: Kansainvälinen laki ja ihmisoikeudet sitovat yrityksiä

Yritykset eivät ole kansainvälisen oikeuden subjekteja, joten kansainvälinen laki ei itse asiassa suoranaisesti voi sitoa tai koskea niitä. Ihmisoikeudet vaikuttavat yritysten ja yksilöiden välisiin suhteisiin pelkästään kansallisen lain tasolla. Kansainvälinen laki perustuu valtioiden välisiin suhteisiin, ja sen sisältö, säädäntätapa ja olemus poikkeavat täysin kansallisesta laista. Tällä hetkellä yritykset eivät kuuluu tuon sääntelyn piirin, ja näin ollen yrityksillä ei voi olla kansainvälisen lain suoranaisesti antamia oikeuksia tai velvollisuuksia.

skolar1

Tutkija

Lia Heasman
@LiaHeasman

Absoluuttisesta säännöstä ei ole kyse, ja tilanne voi tulevan vuosikymmenen aikana muuttua. YK:ssa on parhaillaan tavoitteena säätää pakottava kansainvälinen sopimus, joka liittyy yritysten ihmisoikeusvelvoitteisiin. Jos sopimus saadaan tehtyä, yritykset siirtyvät kansainvälisen oikeuden sääntelyn piiriin. Lopullinen sopimus, mikäli osapuolet siihen päätyvät, näkee päivänvalon luultavasti vasta vuosien päästä, mutta muutoksen tuulet puhaltavat.

”Yrityksillä on vapaus valita haluavatko ne toimia ihmisoikeuksia kunnioittavissa  vai niitä laiminlyövissä maissa.”

Uskomus 2: Valtiot huolehtivat riittävästi yritysten vastuullisesta toiminnasta

Tämä riippuu valtiosta, ja siksi eroavaisuuksia löytyy paljon. Siinä missä joissakin valtioissa ihmisoikeudet ja perusoikeudet otetaan vakavasti, toisissa valtioissa ylikansallisten yritysten tuomat liiketaloudelliset hyödyt voittavat vaakakupissa. Esimerkiksi Nigeriassa yritysten aiheuttamat vakavat ympäristölliset vahingot on lakaistu maton alle, sillä pelko ulkomaalaisten investointien menetyksestä on niin suuri.

Onneksi on myös edelläkävijöitä. Viime vuonna Iso-Britanniassa säädetty Modern Slavery Act 2015 vaatii yritysten tarkastavan ja ilmoittavan löydökset pakkotyövoiman käytöstä jakeluketjuissaan.

Ongelma on se, että jokaisessa valtiossa on omat lakinsa. Ihmisoikeuksien toteutuminen voi muuttua täysin rajan yli mentäessä. Epämieluisaa lainsäädäntöä välttääkseen yritykset pystyvät siirtymään valtioiden välillä. Yrityksillä on vapaus valita haluavatko ne toimia ihmisoikeuksia kunnioittavissa vai niitä laiminlyövissä maissa. Yhdessä valtiossa ei voi käsitellä toisen valtion alueella tapahtuneita ihmisoikeusrikkomuksia, joiden aiheuttajana on yritys. Näin yritykset nauttivat kansallisten lainsäädäntöjen jättämistä porsaanrei’istä.

Uskomus 3: Yritysten ja ihmisoikeuksien kenttä on täysin sääntelemätön

Sääntelyä on kansainvälisellä tasolla, mutta se perustuu vapaaehtoisuuteen. Kansainvälinen sääntely ei ole millään tavalla pakottavaa yrityksiä kohtaan. Yhdistyneet kansakunnat, OECD ja kansainvälinen työjärjesto ILO ovat kaikki säätäneet omia suosituksiaan, ohjeistuksiaan ja vapaaehtoisia sääntelykokonaisuuksiaan.

Informaatiosta ja instrumenteista ei ole puute, vaan pikemminkin yritysten voi olla vaikea valita, mitä suosituksia ne haluavat vapaaehtoisesti seurata. Osa näistä suosituksista on ollut onnistuneita ja suosittuja. Tällaisia ovat esimerkiksi OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille ja YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet.

Pakottavuutta hakeneet hankkeet ovat usein palaneet kasaan, sillä yhteistä tahtoa ei ole löytynyt valtioiden välillä. Toiset instrumentit eivät ole saavuttaneet odotettua suosiota, kuten YK:n Global Compact -aloite. Miltei kaikkien ylikansallisten yritysten toivottiin ottavan osaa Global Compactiin, mutta yritysten osallistuminen ei ole ollut hääviä.

Euroopan Unionin tasolla aihepiirin on myös tartuttu eri instrumentein. Näistä ehkä tärkein on tilinpäätösdirektiivin muutos. Se vaatii tietyn kokoisia yrityksiä raportoimaan ei-taloudellista informaatiosta, johon myös ihmisoikeudet sisältyvät. Raportointi lisää ihmisoikeuksien näkyvyyttä yritystoiminnassa, mutta myös yrityksen toimintojen läpinäkyvyyttä ulospäin. Tämä paine lisää yritysten halua toimia mahdollisimman eettisesti.

Loppujen lopuksi ihmisoikeuksien kunnioitus ei aina vaadi yritykseltä suuria dramaattisia toimia.”

Uskomus 4: Yritykset ovat lähtökohtaisesti pahoja ja niiden liiketoiminta ei ole eettistä

Suurin osa yrityksistä tai niiden johdosta ei lähtökohtaisesti haluaisi toimia väärin tai loukata ihmisoikeuksia. Tietysti, aivan kuten ihmisistä myös yrityksistä löytyy mätiä omenoita, jotka hyväksikäyttävät kansainvälisen sääntelyn jättämää porsaanreikää.

Liiketoiminta ja liikevoiton tavoittelu eivät ole negatiivisia asioita tai ihmisoikeuksien perimmäisten arvojen vastaisia. Ristiriitaa ei siis välttämättä ole, mutta toiminnan muoto ja siihen liittyvät valinnat määrittävät sen, millainen vaikutus toiminnalla on, tai onko sillä ollenkaan vaikutusta yksilöiden ihmisoikeuksiin. Harvassa yrityksessä ajatellaan, että liiketoiminnallisten tavoitteiden tulisi väistyä ihmisoikeuksien suojelun tieltä, mikäli ne ovat konfliktissa toistensa kanssa.

Ihmisoikeuksien roolista yritystoiminnassa on vahvoja ja täysin vastakkaisia mielipiteitä. Ihmisoikeusaktivistit unohtavat usein yritysten toiminnan realiteetit ja rajoitteet. Suomessakaan kaikki yritykset eivät tahdo ymmärtää ihmisoikeuksien merkitystä kaikilla toiminnan osa-alueilla. Usein ne eivät edes usko, että ihmisoikeuksilla on vaikutusta yritysten toimintaan. Loppujen lopuksi ihmisoikeuksien kunnioitus ei aina vaadi yritykseltä suuria dramaattisia toimia. On vaikea väittää, että asialla ei olisi merkitystä tai että yrityksillä ei olisi edes jonkinasteista vastuuta valvoa ihmisoikeuksien suojelua oman toimintansa piirissä. Nyt tarvitaan vastakkainasettelijoiden halua parantaa maailmaa yhdessä. On pohdittava yhdessä, miten ihmisoikeudet sisällytetään jokaisen yrityksen strategiaan.

Uskomus 5: Ihmisoikeudet ovat pelkästään riskinhallintaa ja ylimääräistä kulua yrityksille

Minulle on kerrottu kymmeniä kertoja, että ihmisoikeudet kuuluvat pelkästään yritysten riskienhallintaan. Asia ei missään nimessä ole niin. Päinvastoin yritykset voivat suuresti hyötyä ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja edistämisestä. Hyötyjen ajatellaan yleensä liittyvän pelkästään yritysten julkisuuskuvaan. Yritykset haluavat kertoa vastuullisuudestaan sekä yhteiskuntavastuustaan suurin ja näkyvin osuuksin internetsivuillaan.

Kuluttajat ovat heränneet vaatimaan eettistä toimintaa ja vastuullisesti tuotettuja tuotteita. Viimeisten vuosikymmenien aikana eettinen toiminta on nähty myös osana kuluttajan suojaa. Esimerkiksi Nike haastettiin Yhdysvalloissa oikeuteen tehtaiden työolojen vuoksi. Nikea syytettiin virheellisestä mainonnasta, koska yhtiö ei ollut avoimesti kertonut tuotteidensa tuotanto-oloista. Emme kuitenkaan voi vaatia, että kuluttajat ovat vastuussa yritysten yhteiskuntavastuusta.

Ihmisoikeuksien noudattamisesta on muutakin hyötyä kuin markkina-arvon nousu. On olemassa valtavasti tutkimuksia, joissa eettinen toiminta yhdistetään esimerkiksi yrityksen luottoluokitukseen, kasvuun ja kuluttajien arvostukseen. Ihmisoikeuksien ei siis kuuluisi olla pelkästään osa viestintätiimin agendaa, vaan osa yrityksen yleistä strategiaa.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja edistäminen eivät aiheuta ainoastaan kuluja, ne voivat myös tuottaa yrityksille liikevoittoja. Tulevaisuudessa ne yritykset, jotka toimivat eettisesti, tulevat olemaan niitä, jotka ovat liiketoiminnallisestikin kannattavia ja menestyviä.

Jaa teksti:

Facebooktwitterlinkedinmail

Lue myös nämä

Is it possible that you really don’t have choice?

kesä 5, 2017

Is it possible that you really don’t have choice? Miguel Moreno is a PhD student at the Department of Mathematics and Statistics at the University of Helsinki. He works on…

How computer simulations help spy on atoms

kesä 5, 2017

How computer simulations help spy on atoms Nanoscale objects are so small that they contain just a few thousand atoms. We don’t always have a camera to help us zoom…

The pleasant scent of forests helps keep the planet cool

kesä 2, 2017

The pleasant scent of forests helps keep the planet cool Small particles form from the thin forest air, which helps keep the climate cool. But they won’t be enough to…

Research in the high Arctic – Pack your instruments, a rifle and a skirt

kesä 1, 2017

Research in the high Arctic – Pack your instruments, a rifle and a skirt Science is rarely a 9 to 5 job. It’s a lifestyle. So unless you are working…

Aurinkosähköä saa jo katolta – mitkä ovat seuraavat askeleet?

touko 2, 2017

Aurinkosähköä saa jo katolta – mitkä ovat seuraavat askeleet? Pientuottajien aurinkosähköjärjestelmät yleistyvät nyt vauhdilla. Pian aurinkopaneelit miellyttävät myös esteetikon silmää, sillä markkinoiden ja tutkimuksen trendinä on paneelien maastouttaminen rakennusmateriaaleihin. Armi…

Seitsemän syytä, miksi suomalaisten tulisi vähentää luonnonvarojen kulutustaan viidesosaan nykyisestä

huhti 26, 2017

Seitsemän syytä, miksi suomalaisten tulisi vähentää luonnonvarojen kulutustaan viidesosaan nykyisestä Luonnonvarojen loppumista on ennustettu jo useampi vuosikymmen. Mitä se suomalaisten näkökulmasta tarkoittaa? Onko meillä varaa olla itsekkäitä? Sanna Ahvenharju tekee…

Tilaa uutiskirje


×