skolar_keraajat

Karmeat kahvikapselit ja muita ilmastomyyttejä

Kumpi on ilmastolle pahempi synti: uudet farkut vai yö hotellissa? Ekologisuuteen liittyy monia uskomuksia, joiden todenperää edes tunnollinen luonnonystävä ei tiedä. Riikka Kyrö purkaa ekoteot osiin ja paljastaa neljä yleisintä ilmastomyyttiä.

Riikka Kyrö on rakennetun ympäristön ja kestävän kehityksen tutkija Aalto-yliopistosta. Tekniikan tohtori, joka on tuskastunut siitä, miten paljon väärää tietoa on liikkeellä kulutustottumuksista ja ilmastonmuutoksesta.

1
Suodatinkahvia vai kahvikapseleita?

Samalla kun kahvikapselit lisäävät suosiotaan, kasvaa meteli niiden epäekologisuudesta. Jopa kapseleiden keksijä katuu keksintöään. Saksassa Hampurin kaupunki kielsi kapselit vastikään. Kapseleista syntyy paljon käsin kosketeltavaa, helposti ympäristökuormaksi miellettävää jätettä. Jätteenkäsittely on kallista, ja todennäköisesti Hampurin kaupungin todellinen tavoite onkin vähentää kaupungin jätteenkäsittelykustannuksia, ei torjua ilmastonmuutosta, kuten päätöksen perusteluissa väitetään.

_MG_7674

Tutkija

Riikka Kyrö
@riikka_kyro

Kapselikoneet nimittäin kuluttavat huomattavasti perinteisiä kahvinkeittimiä vähemmän energiaa.  Toisin kuin yleisesti ajatellaan, kahvinvalmistuksen osuus kahvin elinkaaren aikaisista hiilipäästöistä on jopa puolet, siinä missä pakkauksen hävittämisen merkitys on vain muutamia prosentteja. Toinen puolikas kahvin elinkaaren aikaisista ilmastovaikutuksista syntyy viljelystä. Siksi ei ole yhdentekevää sekään, että kapselikoneissa kahvia menee hukkaan vähemmän kuin kokonaisia pannuja keittäessä.

Vinkki: Jos et halua luopua suodatinkahvista, kiinnitä huomiota energiankulutukseen, äläkä jätä keitintä turhaan päälle. Varmista, että kahvipavut ovat peräisin kestävän kehityksen periaatteita noudattavilta viljelmiltä ja käytä kahvia säästäen.

”Posliinikuppia tulisi käyttää noin 500 kertaa, jotta se alittaisi edes styroksisen kertakäyttömukin ympäristökuorman.

2
Posliinikuppi vai kertakäyttömuki?

”Juotko täällä vai otatko mukaan?” Moni ekotietoinen tuskailee valintaa kahvilassa, jos oma keepcup on unohtunut kotiin. Tuskaa saattaa helpottaa tieto siitä, että posliininvalmistus on erittäin resurssi- ja energiaintensiivistä puuhaa. Lisäksi posliinikuppien peseminen teollisuuspesukoneilla kuluttaa paljon energiaa ja vettä. Kertakäyttökupit puolestaan voidaan valmistaa ympäristövaikutuksiltaan hyvin monenlaisista materiaaleista. Kuppi tehtiin aikaisemmin haitallisesta styrox-muovista, nykyään useimmiten kierrätysmuovista, kierrätyspahvista tai jopa kokonaan biohajoavasta materiaalista.

Yksi ensimmäisistä vertailututkimuksista 1990-luvulta toteaa, että posliinikuppia tulisi käyttää noin 500 kertaa, jotta se alittaisi edes styroksisen kertakäyttömukin ympäristökuorman. Uudemmat selvitykset kertovat, että posliinikuppeja käytetään keskimäärin noin 2000 kertaa, jolloin se olisi ekologisempi vaihtoehto. Tälle myytille ei löydy yksinkertaista vastausta ja ratkaisu riippuu sekä kierrätysmukin materiaalista että posliinikupin käyttöiästä.

Vinkki: Kanna mukana omaa suosikkimukia ja pidä siitä hyvää huolta. Tarkista kertakäyttömukin materiaali ja pyydä tarvittaessa lähikahvilaasi vaihtamaan ekologisempaan malliin.

3
Lähiruokaa vai espanjantomaatteja?

Yle julkaisi taannoin jutun kurkkujen talviviljelystä Pohjois-Savossa. Jutussa kerrotaan huolettomasti, että yksi kasvihuone kuluttaa päivässä saman verran energiaa kuin omakotitalo vuodessa. Vertaus aiheutti todennäköisesti epäuskoisen kiukunpuuskan kaikissa niissä, jotka tekevät töitä rakennusten energiatehokkuuden kanssa.

Kotimaisten vihannesten suosimiselle voi olla monia perusteltuja syitä. Pätevä syy voi olla esimerkiksi huoli espanjalaisten viljelmien surkeista työolosuhteista tai halu tukea suomalaisen maaseudun elinvoimaisuutta. Ulkomaisten vihannesten lentorahdin päästöjä on sen sijaan turha kauhistella. Lähellä, pohjoisissa olosuhteissa tuotettu on harvoin ekologisempaa, sillä kuljetuksen päästöt ovat mitättömät kasvihuoneviljelyn päästöihin verrattuna.

Vinkki: Suosi kulloinkin sesongissa olevia kasviksia. Mainio Satokausikalenteri kertoo sekä kotimaisten että ulkomaisten kasvisten sesongin.

Älä oleta, että elämys on aina ekologisempi valinta kuin fyysinen esine.”

4
Elämyksiä vai esineitä?

Tiedostavien nuorten aikuisten suosikkimantra on elämysten hankkiminen tavaran sijaan. Kyllä, monet upeat elämykset, kuten lähimetsässä samoilu aiheuttavat hyvin vähän jos lainkaan ympäristövaikutuksia. Tilanne muuttuu nopeasti, jos metsään lähdetään kauemmas, asutaan lämmitetyssä ja valaistussa mökissä, kylvetään lämmitetyssä paljussa ja ajetaan mönkijällä.

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden ylläpitämälle Anna jotain muuta -sivustolle on kerätty “Tavaraa parempia lahjaideoita”. Sivuilla kehotetaan hankkimaan lahjaksi tavaran sijaan palveluita. Osalla listatuista lahjaideoista on kuitenkin merkittävä hiilijalanjälki. Suosituksista löytyy niin golfkierros, hotelliyöpyminen, kylpyläkäynti kuin –uskokaa tai älkää- laskuvarjohyppy.

Levi Strauss on laskenut farkkujensa hiilipäästöiksi 33,4 kilogrammaa, joka sisältää farkkujen koko elinkaaren, eli valmistuksen, kuljetukset sekä käytön aikaisen pesun. Carbonfund arvioi yhden hotelliyön keskimääräisiksi päästöiksi saman 33,4. kiloa. Olisivatko vuosikausia käytössä kestävät farkut sittenkin se parempi lahjaidea?

Vinkki: Älä oleta, että elämys on aina ekologisempi valinta kuin fyysinen esine, vaan tarkastele myös palveluita kriittisesti. Nyrkkisääntö on se, että kaikki palvelut, jotka vaativat lämmitetyn tilan sähkölaitteineen aiheuttavat hiilipäästöjä.

Jaa teksti:

Facebooktwitterlinkedinmail

Lue myös nämä

Is it possible that you really don’t have choice?

kesä 5, 2017

Is it possible that you really don’t have choice? Miguel Moreno is a PhD student at the Department of Mathematics and Statistics at the University of Helsinki. He works on…

How computer simulations help spy on atoms

kesä 5, 2017

How computer simulations help spy on atoms Nanoscale objects are so small that they contain just a few thousand atoms. We don’t always have a camera to help us zoom…

The pleasant scent of forests helps keep the planet cool

kesä 2, 2017

The pleasant scent of forests helps keep the planet cool Small particles form from the thin forest air, which helps keep the climate cool. But they won’t be enough to…

Research in the high Arctic – Pack your instruments, a rifle and a skirt

kesä 1, 2017

Research in the high Arctic – Pack your instruments, a rifle and a skirt Science is rarely a 9 to 5 job. It’s a lifestyle. So unless you are working…

Aurinkosähköä saa jo katolta – mitkä ovat seuraavat askeleet?

touko 2, 2017

Aurinkosähköä saa jo katolta – mitkä ovat seuraavat askeleet? Pientuottajien aurinkosähköjärjestelmät yleistyvät nyt vauhdilla. Pian aurinkopaneelit miellyttävät myös esteetikon silmää, sillä markkinoiden ja tutkimuksen trendinä on paneelien maastouttaminen rakennusmateriaaleihin. Armi…

Seitsemän syytä, miksi suomalaisten tulisi vähentää luonnonvarojen kulutustaan viidesosaan nykyisestä

huhti 26, 2017

Seitsemän syytä, miksi suomalaisten tulisi vähentää luonnonvarojen kulutustaan viidesosaan nykyisestä Luonnonvarojen loppumista on ennustettu jo useampi vuosikymmen. Mitä se suomalaisten näkökulmasta tarkoittaa? Onko meillä varaa olla itsekkäitä? Sanna Ahvenharju tekee…

  • Jyrki Heikkilä

    Ensimmäiseen kohtaan: (suodatin)kahvia voi toki valmistaa monella muullakin tavalla. Vaihtoiehtoisia kahvinvalmistustapoja: pressopannu, Aeropress, ja suodatinkahvista pitäville Dripper eli pour over. Näissä energiaa kuluttaa toki veden lämmitus pannulla tai vedenkeittimellä mutta yleensä valmistetaankin kuppi kerrallaan.

  • HSY

    Mukava huomata, että Annajotainmuuta.fi -sivumme herättää ajatuksia! Sivumme tavoitteena on vähentää syntyvää jätettä ja välttää turhan tavaran hankkimista. Haluamme antaa ihmisille ideoita ja inspiraatiota siitä, miten muuten voi ilahduttaa lähimmäistä kuin antamalla tavaraa. Laajemmassa kuvassa kyse on raaka-aineiden riittävyydestä, mikä sekin on tärkeä asia. Saajalleen mieluisa ja toivottu tavaralahja ei sinänsä ole huono valinta, mutta usein sellaisen keksiminen on vaikeaa ja lopputuloksena voi olla ns. hutiostos.

    Tämä keskustelu on joka tapauksessa hyvää palautetta meille. Sivuamme on tarkoitus kehittää syksyn aikana, ja otamme siinä tämän keskustelun huomioon.

  • Antti Kivivalli

    Nyt on kyllä vaikea uskoa ykkösväitettä, että kapselikahvin tekemiseen menisi merkittävästi vähemmän energiaa kuin esim. keittimellä tehtävään suodatinkahviin.

    Tähän pitäisi varmaan perehtyä, mutta ”energiaa”-sanan linkin takaa tulee tiivistelmä selvityksestä pikakahvin pienemmästä elinkaarijäljestä ja tarkemmat tiedot ovat maksullisia.

    Ei nimittäin mahdu minun pieneen sähköteekkarin mieleeni, että miten eri tavoin ”puolivalmiiksi” tehty kahvi kuluttaisi vähemmän energiaa kuin ”paikalla keitettävä”.

    Jos lähdetään siitä, että kahvi on kasvatettu, korjattu, paahdettu ja jauhettu ”samalla tavoin”, niin juoma siitä saadaan kuumalla vedellä.

    Puolivalmiissa se on tehty kertaalleen ja sitten muutettu energiaa käyttäen pikakahviksi tai kapselijutuksi. Sitten siihen laitetaan uudelleen kuumaa vettä.

    ”Paikalla keitettävään” laitetaan kuumaa vettä ja juoma on valmis.

    On aivan totta, että periaatteessa ”kapselikeitin” voisi lämmittää vain sen mukillisen vettä, eikä ihan niin kuumaksi kuin keittimessä tarvitaan, mutta ero ei oikeasti ole merkittävä. Jos muuta väittää olisi a) hyvä esittää laskelmat ja b) muistaa, että Suomessa asuntoja lämmitetään yli puolet vuodesta ja siten kaikki kahvin keittämisen (tai juomisen) aikana lämmöksi muunnettu sähköenergia ei suinkaan mene hukkaan, vaan asuntojen lämmitykseen. 🙂

Tilaa uutiskirje


×