vihreä_skolar_Laakso

Kolme syytä, miksi ryhmäideointi ei kannata

Tutkija Miko Laakso kertoo kolme tutkimuksissa todettua syytä unohtaa ryhmäideointi. Ja bonuksena yhden syyn, miksi se kuitenkin kannattaa.

Ryhmissä ideointi on arkipäivää lähes kaikessa tietotyössä. On ideointi sitten epäformaalia brainstormaamista tai jonkin menetelmän ohjaamaa, kokemukset eivät usein ole järin mairittelevia. Myrsky on harvoin ensimmäisenä mieleen pomppaava adjektiivi ideointisessioita kuvaillessa.

Tiede tukee ryhmätilanteessa turhautuvien havaintoja. Suuri osa tutkimuksista todellakin näyttäisi osoittavan ryhmäideoinnin kokolailla tehottomaksi tavaksi tuottaa luovia tuloksia. 

1
Erillään ideoivat yksilöt ovat aina ryhmää tehokkaampia

Kaikki kokeelliset tutkimukset ideoinnin tuottavuudesta osoittavat, että ideoiva ryhmä tuottaa vastaavassa ajassa sekä vähemmän että vähemmän luovia ratkaisuja kuin vastaava määrä yksin ideoivia ihmisiä. Tämä johtuu ryhmätilanteeseen liittyvistä sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmista, kuten vapaamatkustuksesta ja kritiikin pelosta.

Skolar Miko 2

Tutkija

Miko Laakso
@mikolaakso

”Yksi prosentti työntekijöiden hyvistä ideoista syntyi luovuusmenetelmien avulla varta vasten järjestetyissä ideointitilaisuuksissa.”

2
 Jopa tylsissä kokouksissa syntyy huimasti enemmän ideoita kuin ideointimenetelmien avulla

Erään jo hieman vanhemman 106 yritystä käsittävän kyselytutkimuksen mukaan vain yksi prosentti työntekijöiden hyvistä ideoista syntyi luovuusmenetelmien avulla varta vasten järjestetyissä ideointitilaisuuksissa. Tylsät kokoukset raportoitiin rutkasti ideointisessioita tehokkaammiksi (5% ideoista). Ylipäätään työaikana syntyy tutkimuksen mukaan vain 24% ideoista, kun loput taas putkahtavat työajan ulkopuolella esim. työmatkalla, televisiota katsellessa tai harrastaessa. Hewlett-Packardin vuonna 2013 teettämässä kyselytutkimuksessa 600 vastaajasta 56% totesi saavansa parhaat ideansa matkustaessaan työpaikan ulkopuolella.

3
 Ideat eivät synny käskystä tässä ja nyt

Luovia prosesseja koskevien mallien ja tutkimusten valossa ideat eivät synny käskien tiettynä ajanhetkenä. Ideat ovat pitkäkestoisen prosessin tulos ja niiden syntyminen vaatii hauduttelujaksoja, jolloin ongelmaa ei aktiivisesti pyritä ratkaisemaan. Tiukka tunnin tai kahden mittainen ideointisessio ei jätä tilaa tälle prosessille.

”Hyvät ideat tuskin syntyisivät mikäli viettäisimme aikamme ainoastaan luonnossa samoillen.”

4
Miksi siis kuitenkin ideoida ryhmässä?

Miksi sitten ryhmäideointi kuitenkin kannattaa? Miksi sitä tehdään kun tutkimuksetkin osoittavat sen niin tehottomaksi? Ideoinnin tehokkuutta koskevat kokeelliset tutkimukset eivät oikeastaan mittaa oikeita asioita. On totta, että ideat eivät usein synny juuri ideointitilanteessa, mutta tämä ei tarkoita, ettei ryhmäideointi olisi hyödyllinen osa prosessia. Hyvät ideat tuskin syntyisivät mikäli viettäisimme aikamme ainoastaan luonnossa samoillen, vaikka se prosenttien valossa näyttäisikin parhaalta vaihtoehdolta. 

Kokeellisissa tutkimuksissa tarkastellaan ideointitilanteen tuottavuutta yleensä kuvitteellisilla tehtävänannoilla, jotka ovat irrallaan minkäänlaisesta todellisesta työkontekstista. Tehokkuuden mittarina käytetään vain yhden irrallisen session ulostulemaa. Todellisuudessa kehitysprosessit ovat pitkäjänteisempää toimintaa, jossa tarvitaan erilaisia vaiheita, yhteistyötä ja sitoutumista. Kuinka ollakaan, ryhmäideoinnin on jo hyvän aikaa sitten todettu tukevan juurikin tällaisia asioita.

Ryhmäideoinnin tehottomuutta perustellaan edelleen jatkuvasti todellista maailmaa huonosti mallintavilla tutkimuksilla. Huonot arkikokemukset ideoinnista taas liittyvät usein vääriin odotuksiin sekä ideointitilanteen heikkoon järjestämiseen, johtamiseen ja liittämiseen osaksi laajempaa kokonaisuutta. Ne eivät ole hyviä perusteluja ryhmäideoinnin hylkäämiseksi. Ryhmässä ideointia tulisikin ajatella osana laajempaa kollektiivista luovaa prosessia, joka luo pohjaa kuningasideoiden syntymiseen myöhemmin vaikka suihkussa prosessiin kuuluvan haudutteluajan jälkeen. Pitää myös tiedostaa, että onnistuneen ideoinnin vetäminen vaatii osaamista.

Jaa teksti:

Facebooktwitterlinkedinmail

Lue myös nämä

Is it possible that you really don’t have choice?

kesä 5, 2017

Is it possible that you really don’t have choice? Miguel Moreno is a PhD student at the Department of Mathematics and Statistics at the University of Helsinki. He works on…

How computer simulations help spy on atoms

kesä 5, 2017

How computer simulations help spy on atoms Nanoscale objects are so small that they contain just a few thousand atoms. We don’t always have a camera to help us zoom…

The pleasant scent of forests helps keep the planet cool

kesä 2, 2017

The pleasant scent of forests helps keep the planet cool Small particles form from the thin forest air, which helps keep the climate cool. But they won’t be enough to…

Research in the high Arctic – Pack your instruments, a rifle and a skirt

kesä 1, 2017

Research in the high Arctic – Pack your instruments, a rifle and a skirt Science is rarely a 9 to 5 job. It’s a lifestyle. So unless you are working…

Aurinkosähköä saa jo katolta – mitkä ovat seuraavat askeleet?

touko 2, 2017

Aurinkosähköä saa jo katolta – mitkä ovat seuraavat askeleet? Pientuottajien aurinkosähköjärjestelmät yleistyvät nyt vauhdilla. Pian aurinkopaneelit miellyttävät myös esteetikon silmää, sillä markkinoiden ja tutkimuksen trendinä on paneelien maastouttaminen rakennusmateriaaleihin. Armi…

Seitsemän syytä, miksi suomalaisten tulisi vähentää luonnonvarojen kulutustaan viidesosaan nykyisestä

huhti 26, 2017

Seitsemän syytä, miksi suomalaisten tulisi vähentää luonnonvarojen kulutustaan viidesosaan nykyisestä Luonnonvarojen loppumista on ennustettu jo useampi vuosikymmen. Mitä se suomalaisten näkökulmasta tarkoittaa? Onko meillä varaa olla itsekkäitä? Sanna Ahvenharju tekee…

Tilaa uutiskirje


×