häiriö3

Kolme väärää uskomusta mielenterveyshäiriöistä

Mielenterveyshäiriöiden syistä on käyty pitkään keskustelua, jossa biologian ja ympäristön roolit mielenterveyshäiriöiden syntymisessä taistelevat keskenään. Ajatellaan, että ihmismielen piirteet ja häiriöt voivat syntyä vain geenien ja aivokemian tai vain kulttuurin ja kasvatuksen vaikutuksesta.

Lotta Hautamäki on sosiologi, joka tutkii muun muassa mielenterveyttä Helsingin yliopistossa.

1
Mielenterveyshäiriöt ovat yksinkertaisia geneettisiä sairauksia

1800-luvun lopulta saakka on ajateltu, että myös hulluus periytyy. Esimerkiksi kaksisuuntaisen mielialahäiriön esiintyvyyttä tutkiessa on osoittanut, että se todellakin esiintyy tietyissä suvuissa yleisemmin kuin toisissa tai tietyillä alueilla taajempaan kuin toisilla. Tämän havainnon jälkeen molekyyligeneettinen tutkimus on yrittänyt paikantaa kaksisuuntaisen mielialahäiriön tiettyyn geneettiseen virheeseen. Tarkoituksena on  osoittaa, että tietyssä kohtaa ihmisen DNA:ta proteiinit koodautuvat väärin. Tämä puolestaan tuottaa kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireita, eli mielialan heilahtelua masennuksesta maniaan.

LottaHautamäki

Tutkija

Lotta Hautamäki

Uskomus mielenterveyshäiriöiden yksinkertaisesta geneettisestä selityksestä ei kuitenkaan nykytutkimuksen valossa pidä paikkaansa. Ensinnäkin ihmisen perimä muuttuu elämänkulun aikana. Geenien toiminta muuttuu ihmisyksilön omien toimien ja ympäristön vaikutuksesta. Ihmisen perimän jatkuvaan muokkautumiseen vaikuttavat myös monet ihmisruumiin ulkopuoliset tekijät, kuten ympäristömyrkyt, ravitsemus, virukset, jatkuva stressi tai rankat elämänkokemukset. Mielenterveyshäiriöt ovat siis ihmisen elämänkulun myötä muokkautuvan perinnöllisen alttiuden tuloksia, eivät yksinkertaisia geneettisiä sairauksia.

”Masennuksen ja monien muiden mielenterveyshäiriöiden syitä on alettu etsiä myös kaulasta alaspäin.”

2
Mielenterveyshäiriöt ovat aivosairauksia

Ajatus mielenterveyshäiriöistä aivojen sairauksina ei ole uusi. 1800-luvun lopulla tutkittiin kuolleiden ihmisten aivoja ja etsittiin niistä poikkeavuuksia, jotka selittäisivät hulluuden. Nykyisin aivokuvantamisen ja tietokonemallinnuksen avulla voidaan nähdä ihmisen pään sisään ja paikantaa tietyillä aivojen alueilla olevia mielenterveyshäiriöitä.

Myös mielenterveyshäiriöiden hoitamiseen käytetyt lääkkeet vaikuttavat pääasiassa aivojen kemialliseen tasapainoon. Etenkin 1980-luvulla markkinoille tulleet serotoniinin takaisinottoa estävät masennuslääkkeet, kuten Prozac tai Cipramil, ovat luoneet uskomuksen, että masennus on yksinkertainen häiriö ja helposti parannettavissa serotoniinin tuotantoon vaikuttavalla lääkeaineella. Nykytutkimus ja masennuslääkkeitä syövien ihmisten kokemukset tosin kertovat, ettei masennuksen selitys ole näin yksinkertainen.

Masennuksen ja monien muiden mielenterveyshäiriöiden syitä on alettu etsiä myös kaulasta alaspäin. Nykyisin ymmärretään, että esimerkiksi hormonitoiminta ja pitkään jatkunut stressi tuottavat masennusoireita. Pitkäaikainen stressi vaikuttaa ihmisaivoihin yllättäen suoliston kautta. On mahdollista, että masennusoireet itse asiassa johtuvat ihmisen yksilöllisestä suolistobakteeristosta. Suolisto tuottaa serotoniinia samaan tapaan kuin aivotkin ja on suorassa yhteydessä aivoihin vagushermon kautta. Mielenterveyshäiriöt ovat siis pikemminkin koko kehon kuin vain aivojen sairauksia.

3
Mielenterveyshäiriöt ovat kulttuurisia sairauksia ja kasvatuksen tulosta

Mielenterveyshäiriöiden on pitkään ajateltu johtuvan yksilönkehityksen tapahtumista, eli lapsuuden traumoista ja kasvatuksesta. On ajateltu, että ihmisen elämän varhaisvaiheissa ja aikuisuuden kynnyksellä ympäristö vaikuttaa kehittyvään yksilöön. Nämä kokemukset muokkaavat persoonallisuutta ja tuottavat mielenterveyshäiriöitä.

Valmiin aikuisen ihmisen mielenterveyshäiriöt ovat seurausta vanhempien, lähiympäristön, koulun, sosiaalisten suhteiden ja yhteiskunnallis-kulttuurisen ympäristön tuottamista ongelmista.

Niinpä mielenterveyshäiriöitä on hoidettu erilaisin psykoterapeuttisin menetelmin. Niissä on pureuduttu lapsuuden tapahtumiin, virheellisiin ajatusmalleihin ja pyritty ymmärtämään sosiaalisen ympäristön vaikutusta oireisiin. Mielenterveyshäiriöistä kärsivän ihmisen oireita on lievitetty lisäämällä hänen ymmärrystään siitä, miten ympäristö on vaikuttanut hänen ongelmiinsa ja miten tämän tilanteen kanssa voisi tässä hetkessä elää.

Samaan tapaan kuin ihmisen biologinen perimä muokkautuu elämänkulun aikana, muokkautuu myös ihmisen mieli.  Mielenterveyshäiriöistä kärsivän ihmisen on mahdollista ikään kuin kasvattaa itsensä uudelleen: opetella hyväksymään itsensä sellaisena kuin on, opetella sietämään stressiä sekä oppia tunnistamaan ja ottamaan vastaan negatiivisia tunteita. Varhaislapsuus ei siis ole kohtalo, vaan ihmisen mieli perimä ovat elämänkulussa muokkautuvia asioita, joihin voi itse vaikuttaa.

Jaa teksti:

Facebooktwitterlinkedinmail

Lue myös nämä

Is it possible that you really don’t have choice?

kesä 5, 2017

Is it possible that you really don’t have choice? Miguel Moreno is a PhD student at the Department of Mathematics and Statistics at the University of Helsinki. He works on…

How computer simulations help spy on atoms

kesä 5, 2017

How computer simulations help spy on atoms Nanoscale objects are so small that they contain just a few thousand atoms. We don’t always have a camera to help us zoom…

The pleasant scent of forests helps keep the planet cool

kesä 2, 2017

The pleasant scent of forests helps keep the planet cool Small particles form from the thin forest air, which helps keep the climate cool. But they won’t be enough to…

Research in the high Arctic – Pack your instruments, a rifle and a skirt

kesä 1, 2017

Research in the high Arctic – Pack your instruments, a rifle and a skirt Science is rarely a 9 to 5 job. It’s a lifestyle. So unless you are working…

Aurinkosähköä saa jo katolta – mitkä ovat seuraavat askeleet?

touko 2, 2017

Aurinkosähköä saa jo katolta – mitkä ovat seuraavat askeleet? Pientuottajien aurinkosähköjärjestelmät yleistyvät nyt vauhdilla. Pian aurinkopaneelit miellyttävät myös esteetikon silmää, sillä markkinoiden ja tutkimuksen trendinä on paneelien maastouttaminen rakennusmateriaaleihin. Armi…

Seitsemän syytä, miksi suomalaisten tulisi vähentää luonnonvarojen kulutustaan viidesosaan nykyisestä

huhti 26, 2017

Seitsemän syytä, miksi suomalaisten tulisi vähentää luonnonvarojen kulutustaan viidesosaan nykyisestä Luonnonvarojen loppumista on ennustettu jo useampi vuosikymmen. Mitä se suomalaisten näkökulmasta tarkoittaa? Onko meillä varaa olla itsekkäitä? Sanna Ahvenharju tekee…

Tilaa uutiskirje


×