Lämpötila voi vaihdella kaupungin sisällä yli kymmenen astetta

Kaupunkien paikallisilmastoon liittyvä tieto kannattaa valjastaa kaupunkisuunnittelun käyttöön.

Post doc -tutkija Juuso Suomi tekee Turun yliopiston Maantieteen ja geologian laitoksella tutkimusta Turun ja Lahden paikallisilmastoista.

Vaikka kaupungissa on loskakeli, ympäröivillä maaseutumaisemmilla alueilla on usein mahdollista hiihtää. Kaupunkien ilmasto poikkeaa niitä ympäröivien harvempaan asuttujen ja maaseutumaisempien alueiden ilmastosta, ja yksi kaupungeille tyypillinen ominaispiirre on ympäristöä korkeampi lämpötila, eli niin sanottu kaupungin lämpösaareke. Lämpösaarekkeen voimakkuus voi olla tyynellä ja selkeällä säällä jopa yli 10 astetta.

Kesäisin lämpösaareke johtuu pääasiassa auringon säteilyenergian varastoitumisesta kaupungin rakenteisiin. Varastoitunut lämpö vapautuu illalla ja yöllä, jolloin kaupungit viilenevät maaseutualueita hitaammin. Lämpösaareke onkin usein voimakkaimmillaan yöllä. Talvella auringon vaikutus on vähäinen, ja rakennusten lämmitys ja lämpövuodot sekä liikenne vaikuttavat keskeisemmin lämpösaarekkeen syntyyn. Myöskään lämpösaarekkeen vuorokausivaihtelu ei ole yhtä voimakasta kuin kesällä.

herlin_koulutus_Juuso_Suomi

Tutkija

Juuso Suomi

Tietoa kaupungin sisäisistä lämpötilaeroista voi hyödyntää kaupunkisuunnittelussa esimerkiksi lämmitystarpeen alueellisten erojen arvioinnissa sekä liukkaudentorjunnassa.

Lämpötilat vaihtelevat myös kaupunkialueiden sisällä. Vaihtelu riippuu muun muassa maankäytöstä, korkeuseroista sekä etäisyydestä vesialueisiin. Tietoa kaupungin sisäisistä sekä kaupungin ja sen lähiympäristön välisistä lämpötilaeroista voi hyödyntää kaupunkisuunnittelussa esimerkiksi lämmitystarpeen alueellisten erojen arvioinnissa sekä liukkaudentorjunnassa.

Vertailin tutkimuksessani Lahden ja Turun kaupunkien lämpösaarekkeita. Molemmissa kaupungeissa on havaittu yli kymmenen asteen alueellisia lämpötilaeroja. Turussa lämpötiloja mitataan yli seitsemänkymmenen havaintopisteen verkostolla, kun Lahdessa havaintopaikkoja on kahdeksan. Toistaiseksi paikallisilmastoon liittyvän tiedon hyödyntämistä on rajoittanut useissa kaupungeissa etenkin se, että säähavaintoja on usein käytettävissä vain muutamasta havaintopisteestä. Turussa on tutkittu lämpösaareketta jo pitkään. Pistemäisestä havaintoaineistosta on onnistuttu mallintamaan erilaisten ympäristötekijöiden avulla alueellisesti jatkuvia lämpötilakarttoja, mikä lisää huomattavasti tiedon hyödyntämismahdollisuuksia kaupunkisuunnittelussa.

”Ilmastonmuutos lisää erityisesti hellejaksojen aiheuttamia terveyshaittoja. Tämä on mahdollista huomioida esimerkiksi terveydenhuollon ja vanhuspalveluiden sijoittelussa.

Tutkimukseni osoittaa, että vaikka lämpösaarekkeen ominaispiirteissä on kaupunkikohtaisia eroja, samankaltaisia paikkatietopohjaisia mallinnusmenetelmiä on mahdollista soveltaa molemmissa kaupungeissa. Näin on,  vaikka toisessa säähavaintoverkosto on huomattavasti harvempi. Lupaavat kokemukset menetelmien siirrettävyydestä toiseen kaupunkiin antavat viitettä siitä, että paikallisilmastoon liittyvää tietoa olisi mahdollista tuottaa eri kaupungeissa kustannustehokkaasti nykyistä enemmän. Sitä voi myös integroida kattavammin osaksi kokonaisvaltaista kaupunkisuunnittelua.

Tulevaisuudessa kaupungeilla on yhä tärkeämpi rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä sekä siihen sopeutumisessa. Globaalin ilmastonmuutoksen seurauksena myös kaupunkien lämpötilat kohoavat, mikä lisää erityisesti hellejaksojen aiheuttamia terveyshaittoja. Tämä on mahdollista huomioida esimerkiksi terveydenhuollon ja vanhuspalveluiden sijoittelussa. Niitä ei kannata rakentaa kaikkein lämpimimmille alueille. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös sulamis–jäätymissykleihin. Esimerkiksi päivien, joina lämpötila sahaa nollan molemmin puolin, esiintyvyydessä ja alueellisissa ominaispiirteissä tapahtuu muutoksia. Ne kannattaa ottaa huomioon esimerkiksi hiekoituksen, suolauksen ja muun tien huollon suunnittelussa.

Jaa teksti:

Facebooktwitterlinkedinmail

Lue myös nämä

Is it possible that you really don’t have choice?

kesä 5, 2017

Is it possible that you really don’t have choice? Miguel Moreno is a PhD student at the Department of Mathematics and Statistics at the University of Helsinki. He works on…

How computer simulations help spy on atoms

kesä 5, 2017

How computer simulations help spy on atoms Nanoscale objects are so small that they contain just a few thousand atoms. We don’t always have a camera to help us zoom…

The pleasant scent of forests helps keep the planet cool

kesä 2, 2017

The pleasant scent of forests helps keep the planet cool Small particles form from the thin forest air, which helps keep the climate cool. But they won’t be enough to…

Research in the high Arctic – Pack your instruments, a rifle and a skirt

kesä 1, 2017

Research in the high Arctic – Pack your instruments, a rifle and a skirt Science is rarely a 9 to 5 job. It’s a lifestyle. So unless you are working…

Aurinkosähköä saa jo katolta – mitkä ovat seuraavat askeleet?

touko 2, 2017

Aurinkosähköä saa jo katolta – mitkä ovat seuraavat askeleet? Pientuottajien aurinkosähköjärjestelmät yleistyvät nyt vauhdilla. Pian aurinkopaneelit miellyttävät myös esteetikon silmää, sillä markkinoiden ja tutkimuksen trendinä on paneelien maastouttaminen rakennusmateriaaleihin. Armi…

Seitsemän syytä, miksi suomalaisten tulisi vähentää luonnonvarojen kulutustaan viidesosaan nykyisestä

huhti 26, 2017

Seitsemän syytä, miksi suomalaisten tulisi vähentää luonnonvarojen kulutustaan viidesosaan nykyisestä Luonnonvarojen loppumista on ennustettu jo useampi vuosikymmen. Mitä se suomalaisten näkökulmasta tarkoittaa? Onko meillä varaa olla itsekkäitä? Sanna Ahvenharju tekee…

Tilaa uutiskirje


×