Skolar_sukeltajat (1)

Mikä yhdistää raadonsyöjälintuja ja luunkerääjiä? Neljä näkökulmaa ihmisestä ja luonnosta

Luonnon ja kulttuurin erillään pitäminen on nykyajassa vallitseva käsitys, vaikka elävien olentojen näkeminen osana samaa kokonaisuutta on yhtä lailla tätä päivää. Neljä näkökulmaa haastavat miettimään luontosuhdettamme ja ajattelumallejamme uudestaan.

Maija Lassilan väitöskirjatutkimus Helsingin yliopiston sosiaali-ja kulttuuriantropologian laitokselle käsittelee kolmen suuren kaivosprojektin tuottamia tulevaisuuden maisemia Pohjois-Suomessa ja niiden paikkojen erityisyyttä, joihin kaivoksia suunnitellaan. Lassila käyttää tutkimuksensa osana myös visuaalisia menetelmiä.

1
Luontoa ja kulttuuria ei ole

Monissa kulttuureissa luonto ja kulttuuri ovat hyödyttömiä käsitteitä. Ihmistä ei ajatella irralliseksi luonnosta, vaan muut elävät olennot, kuten kasvit ja eläimet kuuluvat yhtälailla yhteiskuntaan, sosiaalisten verkostojen sekä vuorovaikutuksen maailmaan.

_MG_7744

Tutkija

Maija Lassila
@MaijaMLassila

Kulttuurien tavat ymmärtää sosiaalinen todellisuus ovat moninaisia. Esimerkiksi alkuperäiskansojen uskontoja ja maailmankuvia ei tule niputtaa yhdeksi suureksi luonnonuskontojen lokeroksi, eli animismiksi. Tällainen ajattelutapa antaa olettaa, että kaikki alkuperäiskansat ajattelevat luonnosta samalla tavalla, mikä ei pidä paikkaansa. Ihmisillä on mitä monimutkaisimpia tapoja ymmärtää se, mitä yleensä on olemassa. Ympäröivää maailmaa ja ihmisen asemaa siinä, tai sitä mitä me kutsumme luonnoksi, ei voi käsittää vain yhdellä tavalla.

”Luonnonvarojen tuoma taloudellinen hyöty vaikuttaa tyhjältä, kun vastassa on yhden ihmisryhmän olemassaolon merkitys.”

Amazonin achuarit esimerkiksi ovat puutarhaviljelijöitä. He viljelevät maapalstoillaan viidakossa erilaisia juurikasveja sekä viljeltäväksi muunnettuja viidakon lajeja, kuten erilaisia palmuja ja hedelmäpuita. Kuten antropologi Philippe Descola on tuonut esiin, amazonin achuarit eivät erottele luontoa ja kulttuuria. Heidän asumustensa ja maapalstojensa ympärillä kohoava sademetsä ei ole heille villiä luontoa vaan henkien puutarhaa.

Intian Orissassa dongria kondh -niminen alkuperäiskansa ryhtyi 2000-luvulla vastustamaan brittiläisen miljonäärin alumiinikaivossuunnitelmia. Kaivos olisi perustettu viidakon keskellä sijaitsevalle vuorelle, jota kansa pitää elävänä jumalana. Oikeus päätti vuonna 2013, ensimmäistä kertaa vastaavassa tapauksessa Intian historiassa, että alkuperäiskansa saa itse päättää tulevaisuudestaan. He äänestivät kaivosta vastaan.

Tapaukset tuovat esiin, kuinka luonnonvarojen tuoma taloudellinen hyöty vaikuttaa tyhjältä, kun vastassa on yhden ihmisryhmän olemassaolon merkitys. Joskus tämä merkitys voi voittaa, vaikka ihmiset joiden elämä on kyseessä, ovat köyhiä ja marginaalisessa asemassa yhteiskunnassa.

2
Luonnon muutos voi tehdä ihmisestä kodittoman

Filosofi Glenn Albrecht kehitti vuonna 2003 termin solastalgia, joka kuvaa surua ja voimattomuuden tunnetta, joita ihminen tuntee, kun ympäristö muuttuu peruuttamattomasti. Anneli Meriläinen-Hyvärinen on tutkinut Talvivaaran ympäristökatastrofin yhteydessä, miten rakkaan paikan menetys vaikuttaa ihmiseen. Puhutaan Talvivaaran evakoista.

Rakkaan kotipaikan jättäminen ja tutun maiseman hyvästeleminen on pitkä prosessi. Paikan menetyksessä katoavat sekä menneisyys että tulevaisuus, eli elämän jatkuvuus jonka on paikkaan liittänyt. Tällaiset menetyksen tarinat ovat useimmiten hiljaista surua, joka ei levähdä iltapäivälehtien otsikoihin. Maciej Drygasin dokumentti Abu Haraz (2013) kuvaa kauniisti, miten käy sudanilaisille erämaan asukkaille, jotka joutuvat jättämään koko maailmansa, pienen kylänsä ja viljelmänsä valtion patohankkeen tieltä.

3
Nykyinen aikakausi ei ole itsestäänselvyys

Kuluneena vuosikymmenenä termi antroposeeni on tullut monelle tutuksi. Antroposeenia voidaan pitää ihmisten ylimielisenä tapana suhtautua aiheuttamiinsa ongelmiin. Toisin sanoin ihmiset voivat ottaa eräänlaisen kunnian uuden ajanjakson luomisesta ja vaikutuksestaan maapalloon, ja asia on sillä selvä. Termi kulkeutui alkujaan tieteeseen ja populaariin keskusteluun ilmastokemisti Paul Crutzenilta sekä biologi Eugene Stoermerilta.

Vuonna 2000 ilmestyneessä artikkelissaan he esittivät, että ihmiskunnan vaikutus ulottuu maapallon geologisiin prosesseihin saakka, minkä vuoksi olemme siirtyneet antroposeeniin, eli uuteen geologiseen ihmisen aikakauteen. Antroposeeni-termiin on kuitenkin kohdistunut enenevissä määrin kritiikkiä. Termissä on myös oletus, että kaikki ihmiset ovat antroposeenissa ikään kuin yhdessä. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä on ilmeistä, että esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset jakaantuvat hyvin epätasa-arvoisesti rikkaiden ja köyhien maiden välillä.

Antroposeeni-ajatuksessa teknologiausko on ollut dominoiva lähestymistapa. Kuten antropologi Anna Tsing toteaa, on nurinkurista, että antroposeenin tuottamiin ongelmiin kuvitellaan helppoja teknologisia ratkaisuja vailla itsekritiikkiä. Ei nähdä sitä, että juuri samantapaiset asiat alkujaan tuottivat ongelmat. Tsing kysyykin, minne planeetan ongelmien keskustelussa unohtuvat valtio, epätasa-arvo, luokka, kolonialismi ja globaalin maailman heterogeenisyys.

”Meidän tulisi olla herkkiä ympäristön peruuttamattomille muutoksille ja niiden aiheuttamille menetyksille.”

Sosiologi ja ympäristöhistoroitsija Jason W. Moore keskittyy ideologisiin, poliittisiin ja taloudellisiin syihin maapallon nykyisten ympäristökriisien taustalla. Hän kutsuu antroposeenin sijaan omaa aikaamme kapitaloseeniksi. Se tarkoittaa aikaa, jolloin ihmisten yhteiskunnallinen ja taloudellinen järjestelmä perustuu ihmisestä ulkopuoliseksi tehdyn luonnon jatkuvalle hyväksikäytölle ja tuottavuuden kasvattamiselle.

Mooren mukaan maapallon ekologisten systeemien kaatuminen johtuu 1400-luvulla alkaneesta ihmisten muuttuneesta suhteesta maapallon “elämän verkkoon”. Silloin länsimaiden kolonialismi ja halpojen raaka-aineiden kasaaminen liittyivät yhteen. Mooren mukaan luonnon ulkopuolisuus meistä on johtanut aikamme ekologisiin ja sosiaalisiin kriiseihin. Moore puhuu kaiken elämän vapauttamisesta, ihmisestä osana luontoa ja tuo tutkimusverkostoineen esiin vaihtoehtoisia ajattelumalleja. Moore painottaa, että koko ajattelumme tulisi muuttua.

4
Ihminen on riippuvainen muista lajeista

Ihmisruumis jo itsessään on monilajinen kokonaisuus. Se muodostuu suureksi osaksi mikrobeista, kuten bakteereista ja sienistä, emmekä pärjäisi ilman niitä. Ympäristöfilosofi Thom van Dooren kirjoittaa lintulajien sukupuuttoja kuvaavassa teoksessaan Flight Ways (2014), kuinka yhden lajin katoaminen saa aikaan odottamattomia seurauksia. Intiassa korppikotkien katoaminen ympäristömyrkkyjen vuoksi on johtanut siihen, että lehmien raadot jäävät syömättä. Kun raadonpuhdistajalintuja ei ole, terveysriski mätänevissä raadoissa on yhteisöille ilmeinen.

Korppikotkien poissaolo taas vaikuttaa muiden raadonsyöjien kuten koirien ja rottien lisääntymiseen. Katukoirien lisääntyminen puolestaan on vaikuttanut monin paikoin koirissa esiintyvän vesikauhun esiintymiseen. Vesikauhu on suurin riski erityisesti köyhille väestöryhmille. Korppikotkien vähentyminen on vaikuttanut myös toisella tavalla kaikista köyhimpien ihmisten elämään. Niin kutsutulla luunkerääjien ammattikunnalla, joka kerää ja myy raadonsyöjälintujen luita lannoitusteollisuudelle, ei ole enää viimeistäkään mahdollisuutta elatukseen, kun lintuja ei enää ole.

Anna Tsingin sanoin, meidän tulisi olla herkkiä ympäristön peruuttamattomille muutoksille ja niiden aiheuttamille menetyksille. Toisaalta meidän tulisi myös olla toiveikkaita. Voimme löytää tapoja elää yhdessä muiden lajien kanssa.

Jaa teksti:

Facebooktwitterlinkedinmail

Lue myös nämä

Is it possible that you really don’t have choice?

kesä 5, 2017

Is it possible that you really don’t have choice? Miguel Moreno is a PhD student at the Department of Mathematics and Statistics at the University of Helsinki. He works on…

How computer simulations help spy on atoms

kesä 5, 2017

How computer simulations help spy on atoms Nanoscale objects are so small that they contain just a few thousand atoms. We don’t always have a camera to help us zoom…

The pleasant scent of forests helps keep the planet cool

kesä 2, 2017

The pleasant scent of forests helps keep the planet cool Small particles form from the thin forest air, which helps keep the climate cool. But they won’t be enough to…

Research in the high Arctic – Pack your instruments, a rifle and a skirt

kesä 1, 2017

Research in the high Arctic – Pack your instruments, a rifle and a skirt Science is rarely a 9 to 5 job. It’s a lifestyle. So unless you are working…

Aurinkosähköä saa jo katolta – mitkä ovat seuraavat askeleet?

touko 2, 2017

Aurinkosähköä saa jo katolta – mitkä ovat seuraavat askeleet? Pientuottajien aurinkosähköjärjestelmät yleistyvät nyt vauhdilla. Pian aurinkopaneelit miellyttävät myös esteetikon silmää, sillä markkinoiden ja tutkimuksen trendinä on paneelien maastouttaminen rakennusmateriaaleihin. Armi…

Seitsemän syytä, miksi suomalaisten tulisi vähentää luonnonvarojen kulutustaan viidesosaan nykyisestä

huhti 26, 2017

Seitsemän syytä, miksi suomalaisten tulisi vähentää luonnonvarojen kulutustaan viidesosaan nykyisestä Luonnonvarojen loppumista on ennustettu jo useampi vuosikymmen. Mitä se suomalaisten näkökulmasta tarkoittaa? Onko meillä varaa olla itsekkäitä? Sanna Ahvenharju tekee…

Tilaa uutiskirje


×