skolar_ilves

Nämä ovat ilveksen elämän kolme kohtalonhetkeä

Touko-kesäkuun vaihteessa syntyy uusi ikäluokka pörröisiä ja sokeita ilveksenpoikasia. Yli puolet karvapalloista kuolee ennen ensimmäistä syntymäpäiväänsä. Vain taitavimmat jäävät eloon, ja selviytyminen on emon opeista kiinni. Seuraavat kolme faktaa paljastavat miksi.

Katja Holmala on biologi, joka tutkii Luonnonvarakeskuksessa nisäkäspetojen, erityisesti ilveksen salattua elämää.

Syntymä: Elämä alkaa keväällä

Ilvesten koko vuosittainen ikäluokka syntyy kahden viikon aikana touko-kesäkuun taitteessa. Syntymän tarkka ajankohta vaihtelee joitakin päiviä eri vuosien välillä. Aikaisina keväinä poikaset syntyvät aikaisemmin ja etelässä pohjoista varhaisemmin. Kuten monilla muilla eläinlajeilla myös ilveksellä syntymän ajoittuminen osuu ajankohtaan, jossa ravintoa on tarjolla runsaimmin ja ympäristöolot ovat leppoisimmat. Maantieteellisesti tällaiset olot saavutetaan etelämmässä aikaisemmin, mikä myös määrittää syntymän ajankohdan. Ilman lämpötilalla on merkitystä. Jos vastasyntyneet poikaset altistuvat kylmälle säälle, ne voivat menehtyä hypotermiaan.

Maija Meikäläinen <br />
Tutkija

Tutkija

Katja Holmala
@HolmalaKatja

Pentueeseen syntyy tyypillisesti yhdestä kahteen sokeaa, reilun parinsadan gramman karvapalloa. Synnyinpaikka on karu, sillä yksinhuoltaja-ilvesemo ei tee erillistä pesää, vaan poikaset syntyvät esimerkiksi juurakon- tai kivenkoloon tai kaatuneen puunrungon alle. Ilves on sosiaaliselta järjestelmältään tyypillinen yksineläjä, eikä urosilves osallistu pentujen hoitamiseen. Pennut ovat riippuvaisia emostaan pitkään ja itsenäistyvät vasta lähellä yhden vuoden ikää.

”Naaras sietää urosta lähellään ainoastaan kiima-aikana.”

Lisääntyminen: Kiihkeä maaliskuu johtaa yksinhuoltajuuteen

Ilvesten kiima-aika on helmi-maaliskuussa, jolloin iltayöstä voi kuulla maaston korkeilta kohdilta syvää mouruntaa. Uros ja naaras kutsuvat toisiaan. Valtauros hallitsee yhden tai useamman ilvesnaaraan aluetta ja karkottaa muut alueelle pyrkivät urokset verisellä päättäväisyydellä.

Ilvekset eivät muodosta pysyvää parisuhdetta. Naaras sietää urosta lähellään ainoastaan kiima-aikana, ja paritteluun se suostuu vain muutamana päivänä koko kiima-aikana. Pariskunnan tiet erkanevat viimeistään huhtikuun alkaessa. Kantoaika on noin kymmenen viikkoa.

Koska laji on pitkäikäinen, ilves saavuttaa sukukypsyyden verrattain myöhään, vasta 2–3 vuoden iässä. Naaras synnyttää Suomessa ensimmäisen pentueensa kolmevuotiaana. Maissa joissa ympäristöolot eivät ole yhtä ankarat kuin Suomessa, kuten esimerkiksi Keski-Euroopassa, pieni osa naaraista saa pentuja jo kaksivuotiaana. Mitä vanhempi ja kokeneempi naaras on, sitä todennäköisemmin se onnistuu hoitamaan ja tarjoamaan pennuille riittävästi ravintoa. Näin suurin osa pennuista voi pysyä elossa.

Kuolema: Pitkäikäisen nisäkkään elämä on lyhyt

Vaikka ilves voi elää vankeudessa jopa 20-vuotiaaksi, harva yksilö luonnossa saavuttaa nykyisin viiden vuoden iän, ja hyvin pieni joukko ylittää sen. Vanhin Suomen luonnossa tavattu ilves on ollut 15-vuotias.

”Yli puolet syntyneistä pennuista kuolee jo ennen ensimmäistä syntymäpäiväänsä.”

Kun ilveskanta kasvaa voimakkaasti, ikäpyramidin leveimmät portaat ovat 0–2 vuotiailla. Kohti huippua portaat kapenevat jyrkästi. Suurinta on nuorimman ikäluokan kuolleisuus. Yli puolet syntyneistä pennuista kuolee jo ennen ensimmäistä syntymäpäiväänsä. Viiden ensimmäisen elinkuukauden aikana luontainen kuolleisuus on syistä tärkein. Toinen tärkeä ajanjakso ennen lisääntymisikää on nuoren ilveksen ensimmäinen itsenäinen vuosi. Siinä punnitaan emolta opitut taidot saalistukseen ja selviytymiseen, vain taitavimmat jäävät eloon.

Suomessa merkittävin kuolinsyy ilvekselle on metsästys, joka vie vuosittain 15–21 prosenttia ilveskannasta. Metsästyksen suhteellinen merkitys on kasvanut viime vuosina, vaikka se oli tärkein kuolinsyy myös aikaisemmin. Liikenne verottaa muutaman prosentin vuositasolla.

Luontaisesti kuolleista ilveksistä vain pieni osa löydetään. Sairauksiin kuten erilaisiin tulehduksiin, kapiin, toisen pedon kynsiin ja hampaisiin tai nääntymiseen kuolee vuosittain muutama prosentti ilveksistä. Luontainen kuolleisuus on pennuille merkittävämpi kuolleisuustekijä kuin aikuisille ilveksille. Skandinaavisessa tutkimuksessa salametsästys oli aikuisten radiomerkittyjen ilvesten merkittävin kuolinsyy, mutta Suomessa asiaa ei ole tutkittu.

Jaa teksti:

Facebooktwitterlinkedinmail

Lue myös nämä

Is it possible that you really don’t have choice?

kesä 5, 2017

Is it possible that you really don’t have choice? Miguel Moreno is a PhD student at the Department of Mathematics and Statistics at the University of Helsinki. He works on…

How computer simulations help spy on atoms

kesä 5, 2017

How computer simulations help spy on atoms Nanoscale objects are so small that they contain just a few thousand atoms. We don’t always have a camera to help us zoom…

The pleasant scent of forests helps keep the planet cool

kesä 2, 2017

The pleasant scent of forests helps keep the planet cool Small particles form from the thin forest air, which helps keep the climate cool. But they won’t be enough to…

Research in the high Arctic – Pack your instruments, a rifle and a skirt

kesä 1, 2017

Research in the high Arctic – Pack your instruments, a rifle and a skirt Science is rarely a 9 to 5 job. It’s a lifestyle. So unless you are working…

Aurinkosähköä saa jo katolta – mitkä ovat seuraavat askeleet?

touko 2, 2017

Aurinkosähköä saa jo katolta – mitkä ovat seuraavat askeleet? Pientuottajien aurinkosähköjärjestelmät yleistyvät nyt vauhdilla. Pian aurinkopaneelit miellyttävät myös esteetikon silmää, sillä markkinoiden ja tutkimuksen trendinä on paneelien maastouttaminen rakennusmateriaaleihin. Armi…

Seitsemän syytä, miksi suomalaisten tulisi vähentää luonnonvarojen kulutustaan viidesosaan nykyisestä

huhti 26, 2017

Seitsemän syytä, miksi suomalaisten tulisi vähentää luonnonvarojen kulutustaan viidesosaan nykyisestä Luonnonvarojen loppumista on ennustettu jo useampi vuosikymmen. Mitä se suomalaisten näkökulmasta tarkoittaa? Onko meillä varaa olla itsekkäitä? Sanna Ahvenharju tekee…

Tilaa uutiskirje


×