skolar_vesi

Neljä faktaa, jotka jokaisen pitää tietää Pariisin ilmastosopimuksesta

Pariisin ilmastosopimus on nyt allekirjoitettu, mutta suurin urakka on vasta edessä. Mennyt talvi oli kaikkien aikojen lämpimin, eikä lämpeneminen pysähdy, ennen kuin lupaukset muuttuvat teoiksi. Mutta mitä ilmastosopimus todella tarkoittaa? Nämä neljä faktaa kertovat kaiken olennaisen.

Lilli Kaarakka on kaupunkilainen metsänhoitaja, joka tutkii metsämaaperän muutoksia Metsätieteiden laitoksella, Helsingin yliopistolla.

1
Ilmaston lämpeneminen on pysäytettävä

Sopimus on vapaaehtoinen, mutta oikeudellisesti sitova luonnos, jota lähes kaikki maailman maat ovat sitoutuneet toteuttamaan. Jokaisen maan on vielä hyväksyttävä sopimus vuoteen 2020 mennessä.

Sopimuksessa linjataan kaksi päätavoitetta: maapallon lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Lisäksi kehittyvien maiden ilmastotoimia tukevaa ilmastorahaston rahoituspohjaa on laajennettu niin, että ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin on varattu rahoitusta vuoden 2020 jälkeen.

KUvva

Tutkija

Lilli Kaarakka
@lillikaramba

2
Päästövähennyslupaukset eivät ole riittäviä


Sopimusta pidetään kunnianhimoisena. Tästä huolimatta osallistuvien maiden nykyisiä päästövähennyslupauksia pidetään riittämättöminä 1,5 asteen tavoitteeseen nähden. Oikeastaan vain viiden maan, Bhutanin, Costa Rican, Etiopian, Marokon ja Gambian, panokset on arvioitu riittäviksi.

Päästöjen valjastaminen maakohtaisiin tavoitteisiin on haastavaa, koska sekä lento- että laivaliikenne toimivat usein kansainvälisillä alueilla ja vesillä.

Ilmastorahoituksen loppupotin kasaan saamisen keinoja ja aikarajaa pidetään ponnettomina. Potin tarkoitus on rahoittaa kehittyvien maiden ilmastotoimia. Myös kansainvälisen lento- ja laivaliikenteen puuttumista sopimuksesta on kritisoitu. Molemmat ovat suuria päästäjiä, mutta näiden päästöjen valjastaminen maakohtaisiin tavoitteisiin on haastavaa, koska sekä lento- että laivaliikenne toimivat usein kansainvälisillä alueilla ja vesillä.

3
Jokaisella on vastuu, jotta tavoite onnistuu

Siinä missä monien maiden tavoitteita on arvioitu riittämättömiksi, esimerkiksi Kiinan päästövähennystavoitetta on kritisoitu aivan liian matalaksi. Viimeaikainen tutkimus arvioi, että Kiinan tavoite pysäyttää päästöjen kasvu – ei siis vähentää niitä – toteutui jo vuonna 2014, eli vuosi ennen ilmastokokousta.

Yhdysvalloissa ilmastokeskustelua on varjostanut poliittinen valtataistelu, johon marraskuussa käytävät presidentinvaalit huipentuvat. Toivoa tuo vastikään allekirjoitettu yhteistyösopimus, jolla Yhdysvallat ja Kanada pyrkivät yhteistoimin hillitsemään ilmastonmuutosta ja lisäämään erityisesti arktisen alueen suojelua. Euroopan unionin sisäiset poliittiset kriisit ovat syrjäyttäneet ilmastonmuutoskysymykset poliittisesta asiayhteydestä. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella jäsenmaalla on entistä suurempi vastuu omien päästöjensä rajoittamisesta ja ilmastosopimuksen hyväksymisestä.

Ainoastaan merkittävillä toimilla ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa sovitussa määräajassa.

4
Suomellakin on vielä parannettavaa

Jokainen sopimuksen lopullisesti hyväksynyt maa sitoutuu luomaan omat kansalliset tavoitteensa ilmaston lämpenemisen estämiseksi. Suomi hyväksyi sopimuksen osana EU:ta.

Vuonna 2014 uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta oli Suomessa 33 prosenttia. Merkittävä osa, 25 prosenttia, Suomen energian kokonaiskulutuksesta tulee puupolttoaineesta.

Metsäbiomassan käytön ilmastovaikutuksen on laskettu Suomessa olevan nolla, koska vapautuva hiilidioksidi sitoutuu aikanaan uuteen kasvimassaan. Suomessa on kuitenkin syytä investoida myös muihin uusiutuviin energiamuotoihin ja pyrkiä vähentämään teollisuuden ja liikenteen päästöjä rajusti. Ainoastaan merkittävillä toimilla ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa sovitussa määräajassa.

Jaa teksti:

Facebooktwitterlinkedinmail

Lue myös nämä

Is it possible that you really don’t have choice?

kesä 5, 2017

Is it possible that you really don’t have choice? Miguel Moreno is a PhD student at the Department of Mathematics and Statistics at the University of Helsinki. He works on…

How computer simulations help spy on atoms

kesä 5, 2017

How computer simulations help spy on atoms Nanoscale objects are so small that they contain just a few thousand atoms. We don’t always have a camera to help us zoom…

The pleasant scent of forests helps keep the planet cool

kesä 2, 2017

The pleasant scent of forests helps keep the planet cool Small particles form from the thin forest air, which helps keep the climate cool. But they won’t be enough to…

Research in the high Arctic – Pack your instruments, a rifle and a skirt

kesä 1, 2017

Research in the high Arctic – Pack your instruments, a rifle and a skirt Science is rarely a 9 to 5 job. It’s a lifestyle. So unless you are working…

Aurinkosähköä saa jo katolta – mitkä ovat seuraavat askeleet?

touko 2, 2017

Aurinkosähköä saa jo katolta – mitkä ovat seuraavat askeleet? Pientuottajien aurinkosähköjärjestelmät yleistyvät nyt vauhdilla. Pian aurinkopaneelit miellyttävät myös esteetikon silmää, sillä markkinoiden ja tutkimuksen trendinä on paneelien maastouttaminen rakennusmateriaaleihin. Armi…

Seitsemän syytä, miksi suomalaisten tulisi vähentää luonnonvarojen kulutustaan viidesosaan nykyisestä

huhti 26, 2017

Seitsemän syytä, miksi suomalaisten tulisi vähentää luonnonvarojen kulutustaan viidesosaan nykyisestä Luonnonvarojen loppumista on ennustettu jo useampi vuosikymmen. Mitä se suomalaisten näkökulmasta tarkoittaa? Onko meillä varaa olla itsekkäitä? Sanna Ahvenharju tekee…

Tilaa uutiskirje


×