Skolar_mielenosoittajat (1)

Neljä keinoa, joilla päätöksenteko alkaa kiinnostaa myös sinua

Asiakas on kuningas, mutta tarvitseeko kuningas uusia vaatteita? Kyllä, jos on kyse terveyspalveluista, vanhustyöstä tai sosiaalietuuksista. Tutkija Riitta-Maija Hämäläinen listaa neljä keinoa, joilla kansalaiset saadaan mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen.

Riitta-Maija Hämäläinen on matkaileva filosofian tohtori, joka näkee, kokee ja tutkii terveys-, sosiaali- ja työmarkkinapolitiikan ilmiöitä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella Helsingissä.

Yhä harvemmin köyhät, kipeät tai syrjäytyneet äänestävät tai tekevät aloitteita, joilla voidaan kehittää heille suunnattuja palveluita. Harmi, sillä juuri nämä keinot parantaisivat eniten edustuksellista demokratiaa kunnissa. Osallisuus sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä lisää kansalaisten vastuunottoa ja tuntemusta palveluista. Ihmiset tuovat uusia ajatuksia ja ideoita.

Hämäläinen_Riitta

Tutkija

Riitta-Maija Hämäläinen
@riittamaijah

Kansalaisten osallistuminen tarkentaa palvelujen tarpeita ja toisaalta lisää palvelujen luotettavuutta. Hyvät palvelut kaventavat terveyseroja ja hillitsevät kustannuksia. Parhaillaan käynnissä olevan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen tarkoituksena on ottaa ihmiset mukaan palvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen. Kun kaikki osallistuvat, syntyy palveluita, joita ihmiset oikeasti tarvitsevat.

1
Innosta pohtimaan vaihtoehtoja

Jokaisella on asenteensa, mielikuvansa ja odotuksensa sekä aiemmat kokemuksensa palveluista. Myös palvelujen tuottajilla eli terveydenhoitajilla, sosiaalityöntekijöillä tai lääkäreillä on omansa. Osallistaminen voi tapahtua eri vaiheissa. On tärkeää selvittää, miten ihminen huomioidaan vastaanottotilanteessa tai miten hänen palvelunsa järjestetään yhteistyössä esimerkiksi lastensuojelun-, päihdehuollon- ja mielenterveyspalveluiden kanssa.

”Osallisuus lisää itsemääräämisoikeutta ja korostaa voimaannuttamista.”

Erityisesti vuorovaikutus apua tarvitsevan ja ammattilaisen välillä sekä asiakkaan omakohtainen kokemus ovat merkittäviä tekijöitä siinä, millaisena ihminen kokee palvelun. Kokemukseen vaikuttaa, miten asiakasta kuunnellaan, kuinka hänen tarpeitaan huomioidaan ja miten eri vaihtoehtoja pohditaan. Osallistaminen vahvistaa ihmisten kokemusta sosiaali- ja terveyspalvelujen vastaavuudesta omiin tarpeisiin. Tämä voi vähentää riippuvuutta palveluista ja helpottaa omin voimin pärjäämistä.

2
Kannusta osallistumaan

Voimavaroja hyödyntäviä toimintatapoja eli asiakasosallisuutta kehitetään erityisesti kolmannella sektorilla. Osallisuus lisää itsemääräämisoikeutta ja korostaa voimaannuttamista. Toisin sanoin osallisuus tarkoittaa sitä, että kansalainen osallistuu aktiivisesti palvelun suunnitteluun, järjestämiseen, tuottamiseen, kehittämiseen ja arviointiin tavoitteidensa, tarpeidensa ja kykyjensä pohjalta.

Ensisijaisesti osallisuus vaikuttaa yksilön saamiin palveluihin tai niitä koskeviin päätöksiin. Yksilön tukena voi olla palveluohjaus, joka pyrkii siihen, että ihmisen ajattelussa ja toiminnassa tapahtuu muutos. Tavoitteena on, että asiakas pystyy toimintaan omassa ympäristössään välttäen niitä ongelmia, jotka toivat hänet palveluihin tai palveluohjaukseen.

3
Aseta ihminen palvelujen keskiöön

Apua tarvitseva saa tarpeisiin vastaavia ja vaikuttavia palveluita oikea-aikaisesti, kun hän on palvelujen keskiössä ja palvelut ja toiminnot organisoidaan häntä varten.  Esimerkiksi palveluseteliä käyttämällä kansalainen voi saada palveluita oikea-aikaisesti ja valitsemaltaan taholta. Toisaalta ihmiset eivät juuri osallistu palvelujen kehittämiseen muuta kuin palautteen kautta.

”Asiakaslähtöisissä palveluissa sekä ammattilaisen että palvelun saajan suhde on tasa-arvoinen.”

4
Keskustele tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti

Asiakaslähtöisissä palveluissa sekä ammattilaisen että palvelun saajan suhde on tasa-arvoinen. Toisin sanoin vuoropuhelu on vastavuoroista ja siinä otetaan huomioon yksilön tilanne ja tarpeet. Asiakaslähtöisyys on nykymuotoisten palvelujen keskeinen näkökulma. Siinä ihminen osallistuu itse alusta asti oman palvelunsa muotoiluun yhdessä ammattilaisen kanssa. Näin erilaiset näkökulmat saadaan näkyville.

Toisaalta kansalaiset voivat myös ilmaista ideoitaan ja odotuksiaan jo palveluiden suunnitteluvaiheessa, tai vastavuoroisesti palvelujen kehittäjät voivat jalkautua asiakkaiden, kuten vanhusten ja vammaisten keskuuteen. Pitkäaikaisten asiakkaiden kanssa vuoropuhelu lisää yhteisymmärrystä palveluista ja toimintatavoista. Vuorovaikutus on keskeistä, jotta voidaan ymmärtää yksilöiden tarpeita ja lisätä heidän voimavarojaan.

Kun palvelut toimivat asiakaslähtöisesti, ihminen saa oikeita, tarpeisiin vastaavia ja vaikuttavia palveluita oikea-aikaisesti. Sujuvassa palvelussa yhdistyvät sekä yksilöiden tarpeet että joukko erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluiden keinoja, toimenpiteitä ja osaamista. Tämän edellyttää, että palvelu- ja hoitoketjuja johdetaan kokonaisuutena, ja tieto siirtyy sujuvasti eri ihmisten välillä. Palvelu- ja hoitoketju voi olla esimerkiksi sellainen, että potilas siirtyy terveyskeskuksesta sairaalahoitoon ja takaisin kotiin.

Jaa teksti:

Facebooktwitterlinkedinmail

Lue myös nämä

Is it possible that you really don’t have choice?

kesä 5, 2017

Is it possible that you really don’t have choice? Miguel Moreno is a PhD student at the Department of Mathematics and Statistics at the University of Helsinki. He works on…

How computer simulations help spy on atoms

kesä 5, 2017

How computer simulations help spy on atoms Nanoscale objects are so small that they contain just a few thousand atoms. We don’t always have a camera to help us zoom…

The pleasant scent of forests helps keep the planet cool

kesä 2, 2017

The pleasant scent of forests helps keep the planet cool Small particles form from the thin forest air, which helps keep the climate cool. But they won’t be enough to…

Research in the high Arctic – Pack your instruments, a rifle and a skirt

kesä 1, 2017

Research in the high Arctic – Pack your instruments, a rifle and a skirt Science is rarely a 9 to 5 job. It’s a lifestyle. So unless you are working…

Aurinkosähköä saa jo katolta – mitkä ovat seuraavat askeleet?

touko 2, 2017

Aurinkosähköä saa jo katolta – mitkä ovat seuraavat askeleet? Pientuottajien aurinkosähköjärjestelmät yleistyvät nyt vauhdilla. Pian aurinkopaneelit miellyttävät myös esteetikon silmää, sillä markkinoiden ja tutkimuksen trendinä on paneelien maastouttaminen rakennusmateriaaleihin. Armi…

Seitsemän syytä, miksi suomalaisten tulisi vähentää luonnonvarojen kulutustaan viidesosaan nykyisestä

huhti 26, 2017

Seitsemän syytä, miksi suomalaisten tulisi vähentää luonnonvarojen kulutustaan viidesosaan nykyisestä Luonnonvarojen loppumista on ennustettu jo useampi vuosikymmen. Mitä se suomalaisten näkökulmasta tarkoittaa? Onko meillä varaa olla itsekkäitä? Sanna Ahvenharju tekee…

Tilaa uutiskirje


×