Skolar_katot (1)

Neljä syytä tähytä kattoja

Puistojen pinta-alaa on hankala kasvattaa. Jotta kaupungeissa olisi jatkossakin vihreää, tarvitaan uusia ratkaisuja.

Juhamatti Niemikapee on ennakkoluuloton ekologi ja toimelias tohtorikoulutettava Helsingin yliopiston Ympäristötieteiden laitoksella. Hän tutkii viherkattojen ja sammalten erityisiä ominaisuuksia parantaakseen maailmaa. Hänen tutkimustaan tukee Koneen Säätiö.

Kaupunkien kasvu aiheuttaa kuumuutta, tulvia ja rauhattomuutta. Se myös etäännyttää ihmiset luonnosta. Ajatellaan, että luontoa riittää puistoissa ja pihaistutuksissa, mutta samaan aikaan esimerkiksi Helsingissä suunnitellaan keskuspuiston reuna-alueiden jyräämistä rakennusten tieltä. On keksittävä uusia tapoja suunnitella kaupunkeja.

_MG_7250

Tutkija

Juhamatti Niemikapee
@Juhamatti_NK

Maailmalla katseet on jo siirretty katutasosta seinille ja katoille. Kohta näin on myös Suomessa. Tai ainakin pitäisi olla. Juhamatti Niemikapee listaa neljä syytä sille, miksi viherkatot kannattavat.

1
Kaupungin kuuma luonne tekee olon tukalaksi.

Kaupunkien keskustoissa on lämpimämpää kuin niiden laitamilla. Tämä johtuu lämpösaarekeilmiöstä. Se syntyy tiiviisti rakennetussa ympäristössä, jossa pinnat ovat kovia ja ne varastoivat paljon lämpöä auringon säteilystä. Seiniin ja katuihin varastoitunut lämpö säilyy näissä rakennusten muodostamissa kanjoneissa pitkään vielä auringonlaskun jälkeenkin. Lämpösaarekeilmiö on selvimmin huomattavissa ilta- ja yöaikaan. Myös ihmisen toiminnasta syntyy rakennuksiin varastoituvaa lämpöä. Kaupungin ominaisuuksista ja sijainnista riippuen lämpösaarekeilmiö voi nostaa keskustan lämpötilaa jopa yli kymmenellä asteella.

Ihmisen toiminta aiheuttaa luonnon monimuotoisuuden kaventumista ympäri maailmaa.

Keskustojen lämpenemistä on jo pitkään hillitty käyttämällä rakennuksissa heijastavia pintoja ja lisäämällä katutason viheralueita. Heijastava pinta vähentää rakenteisiin siirtyvän lämpöenergian määrää, mutta viheralue pystyy myös laskemaan ympäröivää lämpötilaa. Lämpötilaan vaikuttaa viheralueelle sitoutuneen veden haihtuminen. Lämpötilaa laskevan ominaisuutensa ansiosta viherkatot ja viherseinät mahdollistavat uuden, katutasoa huomattavasti käytännöllisemmän, tavan lisätä kaupunkeja viilentäviä viheralueita.

2
Kaupungin kova pinta kuljettaa vettä

Rankkasateiden aiheuttamat tulvat ovat kaupunkien riesa ja ne aiheuttavat paljon tuhoa. Kaduille päätynyttä vettä kutsutaan hulevedeksi. Normaalitilanteessa sade- ja sulamisvedet poistuvat ihmisten huomaamatta kaupunkien viemärijärjestelmiä pitkin pois jaloistamme. Hulevesipiikki on poikkeustilanne, jossa viemäriverkosto ei pysty käsittelemään nopeasti kertynyttä vesimäärää.

Luonnollisessa ympäristössä syntyy harvoin hulevesiä, koska pinnat ovat vettä läpäiseviä. Kaupungit ovat rakennettu pääosin betonista ja asvaltista, jotka eivät päästä vettä lävitseen. Betonin ja asvaltin lisäksi monilta jää huomaamatta, että varsin iso osa kaupunkipinta-alasta on peitetty kattopellillä ja -huovalla. Näiden tarkoitus on käytännössä muuttaa sadevesi hulevedeksi.

Viherkatto sen sijaan pidättää sadevettä ja päästää sitä lävitseen hitaasti. Viherkatto siis leikkaa hulevesipiikiltä huipun ja keventää viemäriverkon rasitusta jakaen sitä pidemmälle ajalle.

3
Kaupungin luonnoton olemus vaikuttaa ympäristöön

Ihmisen toiminta aiheuttaa luonnon monimuotoisuuden kaventumista ympäri maailmaa. Yksinkertaisimmillaan luonto on kaupungeissa, joissa hallittavuus ja ihmisten tarpeet on ajettu etusijalle. Luonto ja lajisto, kuten citykanit ja pulut, koostuvat ihmisten vaikutukseen sopeutuneista lajeista. Lisäksi puistoissa ja kaupunkiviljelyksillä on ihmisen valitsemia hyötykasveja. Luonnontilaiset metsät, kedot, niityt ja kosteikot puuttuvat lähes täysin.

”Viherkatot ja -seinät vähentävät ympäristön melua ja kaunistavat maiseman.”

Viherkatto sen sijaan voi olla niin hallittu kokonaisuus kukkineen ja hyötykasveineen kuin lähes luonnontilaan jätetty keto tai jopa kosteikko. Viherkatot valtaavat elintilaa myös sellaiselle luonnolle, jota emme ole tottuneet näkemään kaupungissa. Parhaimmillaan viherkatot tarjoavat kaupunkien ympärillä eläville lajeille astinkiviä kaupunkialueen läpi.

4
Kaupungin rumat kasvot ja stressaantunut mieli saavat ajatukset apeaksi

Kauneimmillaan kaupunkien rakennukset voivat olla silmiä hiveleviä taideteoksia, mutta tosiasiassa suurinta osaa kaupunkialueista ei katsele mielellään. Kaupungit myös stressaavat asukkaitaan. Melu ja rauhattomuus ovat kaupunkien ominaispiirteitä.

Viherkatot ja -seinät vähentävät ympäristön melua ja kaunistavat maiseman. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on saatu myös viitteitä viherkattojen rauhoittavasta ja palauttavasta vaikutuksesta.

Jaa teksti:

Facebooktwitterlinkedinmail

Lue myös nämä

Is it possible that you really don’t have choice?

kesä 5, 2017

Is it possible that you really don’t have choice? Miguel Moreno is a PhD student at the Department of Mathematics and Statistics at the University of Helsinki. He works on…

How computer simulations help spy on atoms

kesä 5, 2017

How computer simulations help spy on atoms Nanoscale objects are so small that they contain just a few thousand atoms. We don’t always have a camera to help us zoom…

The pleasant scent of forests helps keep the planet cool

kesä 2, 2017

The pleasant scent of forests helps keep the planet cool Small particles form from the thin forest air, which helps keep the climate cool. But they won’t be enough to…

Research in the high Arctic – Pack your instruments, a rifle and a skirt

kesä 1, 2017

Research in the high Arctic – Pack your instruments, a rifle and a skirt Science is rarely a 9 to 5 job. It’s a lifestyle. So unless you are working…

Aurinkosähköä saa jo katolta – mitkä ovat seuraavat askeleet?

touko 2, 2017

Aurinkosähköä saa jo katolta – mitkä ovat seuraavat askeleet? Pientuottajien aurinkosähköjärjestelmät yleistyvät nyt vauhdilla. Pian aurinkopaneelit miellyttävät myös esteetikon silmää, sillä markkinoiden ja tutkimuksen trendinä on paneelien maastouttaminen rakennusmateriaaleihin. Armi…

Seitsemän syytä, miksi suomalaisten tulisi vähentää luonnonvarojen kulutustaan viidesosaan nykyisestä

huhti 26, 2017

Seitsemän syytä, miksi suomalaisten tulisi vähentää luonnonvarojen kulutustaan viidesosaan nykyisestä Luonnonvarojen loppumista on ennustettu jo useampi vuosikymmen. Mitä se suomalaisten näkökulmasta tarkoittaa? Onko meillä varaa olla itsekkäitä? Sanna Ahvenharju tekee…

Tilaa uutiskirje


×