ilmasto

Synkistely ei pelasta ilmastoa

Ilmastonmuutos tuhoaa maapallon, mutta emme silti muuta elintapoja. Kuulostaa järjettömältä. Mikä yhtälöstä puuttuu?

Essi Aarnio-Linnanvuori tutkii ilmastokasvatusta Helsingin yliopiston ympäristotieteiden laitoksella. @aarniolinna 

Ilmastonmuutosta ja muita globaaleja ympäristöongelmia koskeva uutisointi on usein synkkää. Eikä ihme: ongelmat todella ovat vakavia. Kuluva vuosi on jäämässä historiaan ennätyksellisen lämpimänä. Poikkeuksellisten sääilmiöiden, kuivuuden ja ilmastopakolaisuuden odotetaan lisääntyvän eri puolilla maailmaa. Ympäristömuutosten vuoksi on käynnissä sekä valtaisa lajien sukupuuttoaalto että ympäristösyistä johtuva humanitaarinen kriisi. Pessimistinen kuva ympäristön tilan tulevaisuudesta näkyy lehtiotsikoiden lisäksi peruskoulun oppikirjojen sivuilla, joilla ympäristöongelmat saatetaan pahimmillaan rinnastaa maailmanloppuun.

EssiAarnioLinnavuori2

Tutkija

Essi Aarnio-Linnanvuori
@aarniolinna

Huoli ei riitä

Synkkien tosiasioiden tarkastelu ei saa meitä muuttamaan elintapojamme. Globaaleihin kysymyksiin vaikuttaminen on yksilön näkökulmasta niin vaikeaa, että ongelmiin vahvasti tunteella suhtautuva ihminen saattaa tuntea lamaannuttavaa epätoivoa. Toisaalta moni ottaa etäisyyttä ympäristöongelmiin voidakseen jatkaa elämäänsä kuten ennenkin. Asiat, jotka tapahtuvat maantieteellisesti tai ajallisesti kaukana, eivät kosketa samassa määrin kuin lähiympäristössä tapahtuvat asiat. Esimerkiksi lähivesistön saastuminen koskettaa suomalaista enemmän kuin Koillis-Kiinan kuivuus, vaikka jälkimmäinen vaikuttaa merkittävästi suuremman ihmisjoukon elämään. 2050-lukua koskevat ilmastoennusteet tuntuvat koskevan etäisessä tulevaisuudessa eläviä vieraita ihmisiä huolimatta siitä, että nykyiset ekaluokkalaiset ovat tuolloin hädin tuskin saavuttaneet keski-iän. Epämiellyttävät asiat, joihin ei voi itse suoraan vaikuttaa, on helpompi torjua unohtamalla kuin tarttumalla toimeen niiden vastustamiseksi.

”Kestävää elämäntapaa ei tarvitse tavoitella hampaat irvessä.”

Tutkimusten mukaan huoli ympäristöstä on välttämätön edellytys ympäristövastuulliselle toiminnalle, mutta toiminta edellyttää myös toista, paitsioon jäänyttä tunnetta, toiveikkuutta. Ihminen toimii vain, jos hän uskoo, että asioiden on mahdollista muuttua paremmiksi. Ilman huolestumista ihmisellä ei ole syytä toimia ympäristön puolesta, mutta ilman toivoa hän ei jaksa eikä viitsi tehdä mitään. Rakentavaa toivoa tunteva ihminen uskoo ongelmien ratkeavan, jos asian eteen tehdään työtä, ja sitoutuu itsekin toimimaan ympäristön hyväksi. Sen sijaan ongelmien kieltämiseen perustuva optimismi ei johda ympäristömyönteiseen toimintaan.

Ympäristöstä saa nauttia

Yhteinen tekeminen ja huolen jakaminen muiden kanssa ovat tärkeitä tekijöitä ympäristövastuullisen toiminnan rakentamisessa. Pyrkiminen samaan päämäärään yhdessä muiden kanssa kannustaa uskomaan ympäristövastuullisten tekojen kannattavuuteen silloinkin, kun uutiset ympäristön tilasta ovat huonoja. Koulumaailmassa tällainen yhteisö on esimerkiksi kansainvälinen Vihreä lippu -ohjelma, johon osallistuu noin 48 000 koulua eri puolilla maailmaa. Ohjelman osallistujakouluissa ei pelkästään opiskella ympäristöasioita vaan vähennetään määrätietoisesti koulun omaa ympäristökuormitusta. Lapset ja nuoret osallistuvat aikuisten kanssa ohjelman suunnitteluun ja päätöksentekoon. Käytännön toiminta voi olla esimerkiksi jäteastioiden punnitsemista tai ilmastoaiheisen flashmobin järjestämistä. Paitsi opettavaista ja voimaannuttavaa, ohjelmaan osallistuminen on hauskaa.

Kestävää elämäntapaa ei tarvitse tavoitella hampaat irvessä. Vaikka yksittäisen ihmisen tai pienen ryhmän arjen ympäristöteot eivät ratkaise globaaleja ympäristöongelmia, omista teoista ja parhaansa yrittämisestä saa iloita ja olla ylpeä. Vastuun kantaminen tuo tyydytystä. Jotta jaksaisimme välittää maailmasta, meidän täytyy saada nauttia siitä. Luonnossa liikkuminen, yhteisöllisyys, ystävän osoittama hyväksyntä ja leikki tuottavat iloa ja onnellisuutta ilman hiilipäästöjä. Lapsia ja nuoria kannattaakin kannustaa iloiseen uteliaisuuteen maailmaa kohtaan. 

Jaa teksti:

Facebooktwitterlinkedinmail

Lue myös nämä

Is it possible that you really don’t have choice?

kesä 5, 2017

Is it possible that you really don’t have choice? Miguel Moreno is a PhD student at the Department of Mathematics and Statistics at the University of Helsinki. He works on…

How computer simulations help spy on atoms

kesä 5, 2017

How computer simulations help spy on atoms Nanoscale objects are so small that they contain just a few thousand atoms. We don’t always have a camera to help us zoom…

The pleasant scent of forests helps keep the planet cool

kesä 2, 2017

The pleasant scent of forests helps keep the planet cool Small particles form from the thin forest air, which helps keep the climate cool. But they won’t be enough to…

Research in the high Arctic – Pack your instruments, a rifle and a skirt

kesä 1, 2017

Research in the high Arctic – Pack your instruments, a rifle and a skirt Science is rarely a 9 to 5 job. It’s a lifestyle. So unless you are working…

Aurinkosähköä saa jo katolta – mitkä ovat seuraavat askeleet?

touko 2, 2017

Aurinkosähköä saa jo katolta – mitkä ovat seuraavat askeleet? Pientuottajien aurinkosähköjärjestelmät yleistyvät nyt vauhdilla. Pian aurinkopaneelit miellyttävät myös esteetikon silmää, sillä markkinoiden ja tutkimuksen trendinä on paneelien maastouttaminen rakennusmateriaaleihin. Armi…

Seitsemän syytä, miksi suomalaisten tulisi vähentää luonnonvarojen kulutustaan viidesosaan nykyisestä

huhti 26, 2017

Seitsemän syytä, miksi suomalaisten tulisi vähentää luonnonvarojen kulutustaan viidesosaan nykyisestä Luonnonvarojen loppumista on ennustettu jo useampi vuosikymmen. Mitä se suomalaisten näkökulmasta tarkoittaa? Onko meillä varaa olla itsekkäitä? Sanna Ahvenharju tekee…

Tilaa uutiskirje


×