moniosaaja

Tohtori, olet moniosaaja

Tohtorit ovat paljon muutakin kuin kapean erikoisalan asiantuntijoita. He ovat verkostoitujia, kouluttajia ja esiintymisen ammattilaisia. Usein he eivät tajua sitä itsekään. 

Minttu Uunila on insinööri ja sympaattinen radiotähtitieteilijä, joka tutkii maapallon pyörimistä vierailevana tutkijana Aalto-yliopiston Metsähovin radiotutkimusasemalla. 

Tohtorit ovat moniosaajia, joilla on taitoja vaikka muille jakaa. Monet heistä ovat loistavia verkostoitumaan ja heillä on paljon kokemusta useista kansainvälisistä luottamustehtävistä. He ovat taitavia kirjoittajia, kouluttajia ja esiintyjiä. He osaavat usein tilastotiedettä, useita ohjelmointikieliä ja tulosten visualisoimista. He tulevat toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja heillä on kokemusta kokousten, konferenssien ja kesäkoulujen järjestämisestä. Väitöskirja on noin nelivuotinen projekti, joten projektityöskentely sisältyy tohtorien osaamiseen. Tohtoreilla on usein ollut lopputöitä ohjattavinaan, joten siinä mielessä esimiestyöskentely on tuttua tutkijoille. Monet ovat vetäneet omaa tutkimusryhmää.

 

MinttuUunila3

Tutkija

Minttu Uunila
@MinttuUunila

Olen lukenut kuluneen vuoden aikana useita kertoja erilaisia tekstejä mediasta tohtorien työllistymiseen liittyen. Tohtorien työttömyys jatkaa kasvamistaan, ja esimerkiksi tekniikan tohtoreita on työttöminä pilvin pimein. Tohtorit ovat moniosaajia, joita kannattaa palkata esimerkiksi teollisuuteen. Kunhan saisi tutkijat itse tajuamaan oman lahjakkuutensa ja laajan osaamisensa.

”Eikö yliopistojen pitäisi luoda parempia urapolkuja tutkijoille?”

Olen kuullut tutkijoilta, että eiväthän he osaa tehdä muuta kuin oman alansa tutkimusta ja luennoida. He eivät kuulemma osaa tehdä oikeita töitä. Ihmiset, jotka eivät tiedä tieteentekemisestä mitään, tuntuvat olevan harmittavan usein samaa mieltä. Ongelmana on se, että tohtoreiden on vaikea hahmottaa omaa osaamistaan. Tämä on ymmärrettävää, koska olen itse tehnyt tutkimusta, jota tekee lisäkseni kaksi ihmistä Suomessa. Minusta on tuntunut, etten osaa mitään muuta kuin tutkia geodeettista pitkäkantainterferometriaa. Tietenkin voi keskustella myös siitä, onko järkevää muodostaa yhden henkilön tutkimusryhmä omalle laitoksellaan ja voin todeta usean vuoden kokemuksella, että ei ole.

Kävin noin kaksi vuotta sitten uravalmennuksessa. Tarkoitus oli miettiä vahvuuksiaan ja sitä, mihin suuntaan haluaa uraansa viedä. Uskon, että silloin tällöin on hyvä miettiä omia osaamisalueitaan ja käydä läpi asioita, joissa olisi hyvä kehittyä. Internetistä löytyy paljon eri yliopistojen tarjoamia ilmaisia online-kursseja, joilla voi vahvistaa omaa osaamistaan. Oli mielenkiintoista käydä yliopiston tarjoamassa uravalmennuksessa, jossa kannustettiin lähtemään yliopistolta.

Yliopistot tarjoavat usein CV:n kirjoitus- ja työhaastattelukursseja. Itse kävin alkuvuodesta tällaisella kurssilla kirjoittamassa CV:ni uusiksi ja harjoittelemassa työhakemuksen kirjoittamista. On tosin aika surullista ajatella, miten paljon yliopistot käyttävät resursseja kursseihin, joiden tavoitteena on työllistää tohtorit yliopistomaailman ulkopuolelle. Eikö yliopistojen pitäisi luoda parempia urapolkuja tutkijoille? Ei kaikista tohtoreista voi tulla professoreja yliopiston sisälläkään.

On erittäin rakentavaa saada suoraa palautetta sekä HR-ihmisiltä että muilta kurssitovereilta. Kun kuulee kohteliaisuuksia CV:stään voi nähdä oma osaamisensa ja kokemuksensa aivan uudella tavalla sekä saada työnhaussa tarvittavaa itseluottamusta.

”Hakuprosessissa huomasin, että on todella tärkeää hakea paikkoja, joita oikeasti haluaa.”

Yksi tärkeimmistä asioista, joka työnhakukurssilla tuli esiin, oli että jos olet lähettänyt esimerkiksi sata hakemusta, etkä ole vieläkään päässyt työhaastatteluun, olet hakenut vääriä paikkoja. Tulee hakea vain paikkoja, joihin sinulla on oikea osaaminen ja jotka oikeasti kiinnostavat sinua. Useisiin työpaikkoihin on paljon hakijoita, mutta oikeita osaajia ei silti löydy.

Hain syksyllä kahta työpaikkaa ja pääsin molemmissa haastatteluun. Ensimmäistä paikkaa haki 125 ihmistä, ja yhdeksää haastateltiin. Pääsin parhaan seitsemän prosentin joukkoon, vaikkei minua työhön valittukaan. Hakuprosessissa huomasin, että on todella tärkeää hakea paikkoja, joita oikeasti haluaa. Motivaatio paistaa läpi työhakemuksista ja haastattelutilanteista. Ensimmäisessä haastattelussa huomasin, etten haluakaan kyseiseen paikkaan töihin. Haastattelukokemus tuli kyllä tarpeeseen. Toisen paikan työhaastattelun aikana tunnelma oli aivan eri. Tiesin jo haastattelun aikana, että haluan ehdottomasti tehdä töitä kyseisessä työpaikassa ja juuri minua haastatelleiden ihmisten kanssa. Sain paikan.

Jaa teksti:

Facebooktwitterlinkedinmail

Lue myös nämä

Is it possible that you really don’t have choice?

kesä 5, 2017

Is it possible that you really don’t have choice? Miguel Moreno is a PhD student at the Department of Mathematics and Statistics at the University of Helsinki. He works on…

How computer simulations help spy on atoms

kesä 5, 2017

How computer simulations help spy on atoms Nanoscale objects are so small that they contain just a few thousand atoms. We don’t always have a camera to help us zoom…

The pleasant scent of forests helps keep the planet cool

kesä 2, 2017

The pleasant scent of forests helps keep the planet cool Small particles form from the thin forest air, which helps keep the climate cool. But they won’t be enough to…

Research in the high Arctic – Pack your instruments, a rifle and a skirt

kesä 1, 2017

Research in the high Arctic – Pack your instruments, a rifle and a skirt Science is rarely a 9 to 5 job. It’s a lifestyle. So unless you are working…

Aurinkosähköä saa jo katolta – mitkä ovat seuraavat askeleet?

touko 2, 2017

Aurinkosähköä saa jo katolta – mitkä ovat seuraavat askeleet? Pientuottajien aurinkosähköjärjestelmät yleistyvät nyt vauhdilla. Pian aurinkopaneelit miellyttävät myös esteetikon silmää, sillä markkinoiden ja tutkimuksen trendinä on paneelien maastouttaminen rakennusmateriaaleihin. Armi…

Seitsemän syytä, miksi suomalaisten tulisi vähentää luonnonvarojen kulutustaan viidesosaan nykyisestä

huhti 26, 2017

Seitsemän syytä, miksi suomalaisten tulisi vähentää luonnonvarojen kulutustaan viidesosaan nykyisestä Luonnonvarojen loppumista on ennustettu jo useampi vuosikymmen. Mitä se suomalaisten näkökulmasta tarkoittaa? Onko meillä varaa olla itsekkäitä? Sanna Ahvenharju tekee…

Tilaa uutiskirje


×