skolarkuva_sisu

Työelämässä asenne on osaamista tärkeämpää

Työelämä ei voi nojautua vain harvoihin valittuihin, vaan kaikkien osallistumista tarvitaan. Nopeasti muuttuvassa ympäristössä asenne voi olla ratkaiseva menestystekijä.

Kirjoittaja Tua Björklund tutkii Aalto-yliopiston Design Factoryssä oma-aloitteisen kehittämisen tukemista.

Koulutus, yrittäjävanhemmat, taipumus oma-aloitteisuuteen. Yllättäen näistä viimeinen voi ennustaa parhaiten aikomusta ryhtyä yrittäjäksi. Suomi tarvitsee nyt kipeästi uusia työllisyyden ja kasvun lähteitä: työ- ja elinkeinoministeriön huhtikuussa julkaiseman raportin mukaan Suomeen on viime vuosina syntynyt noin 46 000 uutta työpaikkaa vuodessa, mutta vanhoja työpaikkoja on poistunut sitäkin enemmän. Lisäksi pk-yritysten kasvu on ministeriön mukaan taittumassa. Suomi säilyy ja kehittyy elinvoimaisena yhteisönä vain, jos etsimme vastauksia oikeisiin kysymyksiin. 

Tua Björklund

Tutkija

Tua Björklund
@TuaBjorklund

Pienessä maassa ei ole varaa valikoida vain parhaita ihmisiä työn ja koulutuksen piiriin. Menestys kansakuntana vaatii kaikkien panosta. Yrityksetkään eivät voi uusia henkilöstöään jatkuvasti, vaan nykyisillä työntekijöillä pitäisi luoda paras mahdollinen tulos. Pitkäjänteisessä kehittämisessä on tärkeämpää kysyä miten kuin ketkä.

 

"Tietopohjainen osaaminen vanhenee niin nopeasti, että siitä on hankala saada kestävää kilpailuvalttia."

Nykymaailmassa tietopohjainen osaaminen vanhenee niin nopeasti, että siitä on hankala saada enää kestävää kilpailuvalttia. Informaatiovyöryn edessä asenne voi olla ratkaiseva tekijä. Tutkimusten mukaan oma-aloitteisuus parantaa työtuloksia olipa kyse sitten puhelinpalvelukeskuksen työntekijästä tai presidentistä. Sisu ennustaa menestystä älykkyyttä paremmin, niin tavaamisessa, kadettikoulussa kuin opiskelussakin. Suomalaistutkimuksessa optimismi oli yhteydessä sekä opiskelumenestykseen että koettuun työn imuun.

Asenteet eivät ole syntymässä saatuja pysyviä henkilön ominaisuuksia. Niitä kannattaa tietoisesti harjoitella osaksi omia toimintatapoja. Asenteille voidaan luoda otollisia olosuhteita miettimällä millaisissa tilanteissa niitä olisi helppo ilmentää, ja luomalla sen mukaisia rutiineja omaan päiväjärjestykseen. Koska asenteet eivät ole sidoksissa tiettyyn tilanteeseen, niiden hyödyt eivät rajaudu vain koulun penkille ja konttoriin, vaan ne heijastuvat myös elämänlaatuun ja iloon. Esimerkiksi tutkimukset tahdonvoimaa kehittävistä tavoista kuntoilu-, taloudenpito- tai opiskelutaitokursseilla ovat osoittaneet asenteiden kohentavan paitsi kuntoa, arvosanoja ja työmenestystä, myös vähentävän kofeiinin, roskaruoan, tupakan ja alkoholin kulutusta.

Sisua on pidetty kautta aikojen suomalaisten vahvuutena. Nuoria voitaisiin systemaattisesti kannustaa sisukkuuteen kehitystyön tarpeita silmällä pitäen. Uusia ratkaisuja etsittäessä myös positiiviset tunteet, kuten kiitollisuus ja arvostus, ovat tärkeitä, sillä ne tukevat uusien yhteyksien ja kokonaisuuksien hahmottamista. Kun tämän tiedostaa, voidaan kehittää fiksuja tapoja tukemaan positiivisempaa asennetta. Optimistiksi ei tarvitse muuttua, eikä olla iloinen koko ajan, vaan osata soveltaa positiivisten tunteiden kirjoa tukevia käytäntöjä tukemaan toimintaansa.

 

”Yrittäjämäinen asenne on ilmestynyt opetustavoitteisiin niin peruskouluissa, lukioissa kuin yliopistoissa”

Asenteiden merkitys ollaan jo osittain tunnustettu koulutuksen parissa. Esimerkiksi yrittäjämäinen asenne on ilmestynyt opetustavoitteisiin niin peruskouluissa, lukioissa kuin yliopistoissa. On tärkeää, ettei asenne jää korulauseeksi koulutusstrategioihin. Mikäli asennetta halutaan kehittää, pitää tiedostaa mitä, miten ja milloin sitä tehdään. Yrittäjämäisen asenteen kehittämiseksi keskeisiksi oppimistavoitteiksi voidaan ottaa oma-aloitteisuus, joustavuus ja ratkaisukeskeisyys. Lisäksi voisi opettaa palautteen etsimistä, edistyksen konkretisointia ja pienimuotoisten kokeilujen tekoa epävarmoissa ympäristöissä. Toimintatavat ovat vähintäänkin yhtä tärkeitä kuin opetussisällöt asenteiden kehittämisessä: oma-aloitteisuutta ei lisätä käskemällä. Parhaat tulokset niin oppimisessa kuin työssä syntyvät yhteistyössä. Ensimmäinen asennemuutos on kohdella kollegoitaan ja alaisiaan aktiivisina, kehityshaluisina ihmisinä – oli kyse sitten yläkoululaisista tai ylemmästä johdosta.

Jaa teksti:

Facebooktwitterlinkedinmail

Lue myös nämä

Is it possible that you really don’t have choice?

kesä 5, 2017

Is it possible that you really don’t have choice? Miguel Moreno is a PhD student at the Department of Mathematics and Statistics at the University of Helsinki. He works on…

How computer simulations help spy on atoms

kesä 5, 2017

How computer simulations help spy on atoms Nanoscale objects are so small that they contain just a few thousand atoms. We don’t always have a camera to help us zoom…

The pleasant scent of forests helps keep the planet cool

kesä 2, 2017

The pleasant scent of forests helps keep the planet cool Small particles form from the thin forest air, which helps keep the climate cool. But they won’t be enough to…

Research in the high Arctic – Pack your instruments, a rifle and a skirt

kesä 1, 2017

Research in the high Arctic – Pack your instruments, a rifle and a skirt Science is rarely a 9 to 5 job. It’s a lifestyle. So unless you are working…

Aurinkosähköä saa jo katolta – mitkä ovat seuraavat askeleet?

touko 2, 2017

Aurinkosähköä saa jo katolta – mitkä ovat seuraavat askeleet? Pientuottajien aurinkosähköjärjestelmät yleistyvät nyt vauhdilla. Pian aurinkopaneelit miellyttävät myös esteetikon silmää, sillä markkinoiden ja tutkimuksen trendinä on paneelien maastouttaminen rakennusmateriaaleihin. Armi…

Seitsemän syytä, miksi suomalaisten tulisi vähentää luonnonvarojen kulutustaan viidesosaan nykyisestä

huhti 26, 2017

Seitsemän syytä, miksi suomalaisten tulisi vähentää luonnonvarojen kulutustaan viidesosaan nykyisestä Luonnonvarojen loppumista on ennustettu jo useampi vuosikymmen. Mitä se suomalaisten näkökulmasta tarkoittaa? Onko meillä varaa olla itsekkäitä? Sanna Ahvenharju tekee…

Tilaa uutiskirje


×