Skolar_puut

Vanha aineisto piirtää kuvan tulevaisuuden metsästä

Kuinka ilmasto säätelee puiden kasvua? Miksi syysmyrsky saa aikaan tuhoa yhdessä metsässä mutta ei toisessa? Vastaukset löytyvät suomalaistutkijoiden ainutlaatuisista aineistoista. Ne auttavat myös ennakoimaan sitä, millaisia metsämme ovat tulevissa ilmasto-olosuhteissa.

Susanne Suvanto on maantieteilijä, jotka tutkii metsiä Luonnonvarakeskuksessa.

Kysymykset ilmaston ja metsien vuorovaikutuksesta tulevat entistä tärkeämmiksi, kun ilmasto ei pysy tulevaisuudessa samanlaisena. Pohjois-Euroopan kylmässä ilmastossa lämpötila on pääasiallinen puiden kasvua rajoittava tekijä ja pitenevän kasvukauden odotetaan lisäävän metsien kasvua. Toisaalta muuttuvaan ilmastoon liittyy myös epävarmuutta. Muuttuuko ilmasto Etelä-Suomessa liian kuivaksi kuuselle? Lisääntyvätkö myrskyjen ja muiden äärisääilmiöiden aiheuttamat vahingot?

skolar

Tutkija

Susanne Suvanto
@sussesu

Tällaiset kysymykset kiinnostavat työssäni. Väitöskirjatutkimuksessani selvitän ilmaston ja sääilmiöiden vaikutuksia Suomen metsiin. Tarkoitukseni on löytää vastauksia esimerkiksi siihen, mikä merkitys eri vuodenaikojen sääoloilla on puiden kasvulle, ja miksi sama syysmyrsky saa puut kumoon yhdessä metsässä mutta ei toisessa.

“Millä tavalla metsiämme tulisi hoitaa, jotta ne sopeutuisivat uusiin olosuhteisiin?”

Oman lisänsä yhtälöön tuo ihmisen toiminnan vaikutus metsiin. Merkittävä osa Suomen metsistä on talouskäytössä, ja ihminen säätelee niiden ominaisuuksia esimerkiksi puulajin valinnan ja hakkuiden avulla. Ihmisen toiminnan suuri vaikutus tuo metsäntutkimukseen ja omiin tutkimuskysymyksiini erilaisen näkökulman. Sen lisäksi että tutkimuksessa pyritään selvittämään luonnon lainalaisuuksia, pyritään vastaamaan myös käytännönläheisempiin kysymyksiin. Millä tavalla metsiämme tulisi hoitaa, jotta ne sopeutuisivat uusiin olosuhteisiin?

“Puut ovat pitkäikäisiä organismeja, jotka varsinkin pohjoisessa ilmastossa kasvavat hitaasti.”

Metsäntutkimuksen perinteet ovat Suomessa vahvat ja sen ansiosta meillä on ainutlaatuisia aineistoja, joilla metsien ja ilmaston yhteyksiä voidaan tutkia. Suomen metsävaroja on kartoitettu kattavasti jo 1920-luvulta asti, jolloin ensimmäinen valtakunnallinen metsien inventointi aloitettiin. Yksityiskohtaisilla maastotöillä tuotettua aineistoa voidaan käyttää metsävarojen arvioinnin lisäksi moneen muuhunkin tutkimukseen. Itse olen hyödyntänyt näitä aineistoja myrskytuhojen tutkimuksessa.

Arvokkaita aineistoja ovat myös lukuisat tutkimusmetsät. Puut ovat pitkäikäisiä organismeja, jotka varsinkin pohjoisessa ilmastossa kasvavat hitaasti. Tämä tarkoittaa sitä, että kokeellisessa tutkimuksessa taimien istutuksen jälkeen kestää pitkään ennen kuin saadaan tuloksia täysi-ikäisestä metsästä.

Tutkijan kannalta on toivottavaa, että koko prosessia ei tarvitse aloittaa alusta. Omassa tutkimuksessani olen käyttänyt jo 1930-luvulla istutettuja kuusen alkuperäkokeita. Niissä Suomeen istutettiin eri puolilta Eurooppaa peräisin olevia kuusia, jotta voitiin tunnistaa niistä tuottoisimmat. Me tutkimme aineiston avulla, miten ilmaston vaikutus puun kasvuun eroaa alkuperien välillä. Vanhat kokeet ja aineistot voivatkin vastata myöhemmin aivan erilaisiin kysymyksiin, kuin mihin ne on alun perin tarkoitettu.

 

Jaa teksti:

Facebooktwitterlinkedinmail

Lue myös nämä

Is it possible that you really don’t have choice?

kesä 5, 2017

Is it possible that you really don’t have choice? Miguel Moreno is a PhD student at the Department of Mathematics and Statistics at the University of Helsinki. He works on…

How computer simulations help spy on atoms

kesä 5, 2017

How computer simulations help spy on atoms Nanoscale objects are so small that they contain just a few thousand atoms. We don’t always have a camera to help us zoom…

The pleasant scent of forests helps keep the planet cool

kesä 2, 2017

The pleasant scent of forests helps keep the planet cool Small particles form from the thin forest air, which helps keep the climate cool. But they won’t be enough to…

Research in the high Arctic – Pack your instruments, a rifle and a skirt

kesä 1, 2017

Research in the high Arctic – Pack your instruments, a rifle and a skirt Science is rarely a 9 to 5 job. It’s a lifestyle. So unless you are working…

Aurinkosähköä saa jo katolta – mitkä ovat seuraavat askeleet?

touko 2, 2017

Aurinkosähköä saa jo katolta – mitkä ovat seuraavat askeleet? Pientuottajien aurinkosähköjärjestelmät yleistyvät nyt vauhdilla. Pian aurinkopaneelit miellyttävät myös esteetikon silmää, sillä markkinoiden ja tutkimuksen trendinä on paneelien maastouttaminen rakennusmateriaaleihin. Armi…

Seitsemän syytä, miksi suomalaisten tulisi vähentää luonnonvarojen kulutustaan viidesosaan nykyisestä

huhti 26, 2017

Seitsemän syytä, miksi suomalaisten tulisi vähentää luonnonvarojen kulutustaan viidesosaan nykyisestä Luonnonvarojen loppumista on ennustettu jo useampi vuosikymmen. Mitä se suomalaisten näkökulmasta tarkoittaa? Onko meillä varaa olla itsekkäitä? Sanna Ahvenharju tekee…

Tilaa uutiskirje


×