Vesisähköä ja karppausleipää – mikä on kuluttajan todellinen vaikutusvalta?

Karppausbuumin myötä leipähyllyt täyttyivät vähähiilihydraattisista vaihtoehdoista. Vaikka yhä useampi kuluttaja haluaa valita vähähiilisen vesisähkön, sen tarjontaa ei voida lisätä kuin leipälajikkeiden. Vähäpäästöistäkin sähköä tulisi käyttää harkiten.

Tohtorikoulutettava Hannu Huuki työskentelee Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa ja Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE).

Viimeistään Pariisin ilmastokokouksen jälkeen kaikille alkaa olla selvää, että yhteiskuntamme hiilidioksidipäästöjen tulee laskea tämän vuosisadan aikana dramaattisesti. Tarve pienentää hiilijalanjälkeä näkyy kuluttajien valinnoissa ja hiilijalanjälki on osa tuotteen valintaperustetta. Sähköyhtiöt ovat reagoineet tilanteeseen tarjoamalla vähähiilisiä tuotteita. Tuuli- ja aurinkoenergian vasta yleistyessä ovat vihreän sähkön tuotteet perustuneet vahvasti vesivoimaan Suomessa.

Muutama vuosi sitten Suomessa vältettiin hiilihydraatteja, kun vähähiilihydraattinen ruokavalio nousi suosioon. Leivän valmistajat reagoivat karppausbuumiin lisäämällä vähähiilihydraattisia tuotteita valikoimiinsa. Eli leivän kuluttajien preferensseissä tapahtui muutos vähähiilihydraattisia tuotteita suosivaan suuntaan, ja leivän tuottajat vastasivat muuttuneeseen kysyntään.

hannu_huuki

Tutkija

Hannu Huuki
@HuukiHannu

”Vesivoimakapasiteetti ei kasva lisääntyneen vesisähkön kysynnän vuoksi.”

Vesisähkön ja karppausleivän välillä on oleellinen ero: vesisähkön tarjonta ei reagoi kysynnän muutoksiin, kun taas leipämarkkina reagoi karppaukseen ja lisäsi nopeasti halutun tuotteen tarjontaa.

Vesivoima on vähäpäästöistä, mutta…

Suomessa noin 10–20 prosenttia sähköntuotannosta tuotetaan vesivoimalla. Määrä riippuu vuosittaisesta vesitilanteesta.

Vesivoiman muuttuvat kustannukset ovat alhaiset, eikä tuotanto aiheuta hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi vesivoimaa voidaan käyttää tuotannon ja kulutuksen tasapainon säätöön sähköjärjestelmässä lyhyellä varoitusajalla. Tämä piirre on erityisen edullinen vaihtelevan uusiutuvan tuotannon (tuuli- ja aurinkovoima) lisääntyessä.

Vesivoimakapasiteetti on noin 3100 MW, ja kapasiteetin lisäys Suomessa rajoittuu pääosin olemassa olevien laitosten konetehojen nostamiseen. Uuden tuotantokapasiteetin rakentaminen ei lähiaikoina vaikuta todennäköiseltä, koska rakentaminen vaikuttaa luontoarvoihin. Esimerkiksi Kollajan tekoaltaan osalta rakentaminen vaatisi koskiensuojelulain muuttamisen ja Suomen hallitus päätti vastikään olla muuttamatta sitä.

Vaikka vesisähköä ostamalla kuluttaja siis antaa signaalin vähäpäästöisen sähköntuotannon puolesta, kulutus ei vaikuta vesivoiman tarjontaan. Vesivoimakapasiteetti ei kasva lisääntyneen vesisähkön kysynnän vuoksi.

”Jos sähkön käyttöön ei kiinnitetä huomiota, koska vesisähkön ostaja kuvittelee kulutuksensa olevan päästötöntä, mennään hyvässä uskossa haitallisempaan suuntaan.”

Vesisähkön markkinointi kuluttajille on kyseenalaista

Vesisähkön ostaja ehkä nimellisesti kuluttaa nollapäästöistä vesisähköä, mutta käytännössä kulutuksen voi laskea tuottavan päästöjä Suomen sähköjärjestelmän keskiarvon mukaisesti.

Käyttäen analogiaa karppaukseen: jos yksi kuluttaja käyttää vähähiilihydraattisen karppausleivän ja leivän tarjonta on kiinteä, jää toiselle kuluttajalle hiilihydraattipitoinen ranskanleipä. Kokonaistase ei muutu. Samoin Suomen sähköjärjestelmän ominaispäästöt eivät muutu, vaikka vesisähköä joku ostaakin. Vesivoimalla tuotetaan joka tapauksessa sähköä Suomessa nykyisen voimalaitos- ja allaskapasiteetin rajoitteiden mukaisesti.

Vesisähkön markkinointi päästöttömänä tuotteena voi potentiaalisesti antaa kuluttajalle väärän kuvan tämän käyttämästä sähköstä. Jos sähkön käyttöön ei kiinnitetä huomiota, koska vesisähkön ostaja kuvittelee kulutuksensa olevan päästötöntä, mennään hyvässä uskossa haitallisempaan suuntaan.

Vaikuttavuutta panostamalla kysyntäjoustoon

Sähköyhtiöille haasteena on tarjota kuluttajille selkeitä tuotteita, joiden kautta asiakkaat voivat tarjota kysyntäjoustoa. Kulutuksen joustaminen helpottaisi vähäpäästöisen tuuli- ja aurinkoenergian integrointia. Isommassa mittakaavassa kysyntäjoustolla olisi vaikutusta järjestelmään, kun säätökykyistä varavoimakapasiteettia tarvittaisiin vähemmän.

Jaa teksti:

Facebooktwitterlinkedinmail

Lue myös nämä

Is it possible that you really don’t have choice?

kesä 5, 2017

Is it possible that you really don’t have choice? Miguel Moreno is a PhD student at the Department of Mathematics and Statistics at the University of Helsinki. He works on…

How computer simulations help spy on atoms

kesä 5, 2017

How computer simulations help spy on atoms Nanoscale objects are so small that they contain just a few thousand atoms. We don’t always have a camera to help us zoom…

The pleasant scent of forests helps keep the planet cool

kesä 2, 2017

The pleasant scent of forests helps keep the planet cool Small particles form from the thin forest air, which helps keep the climate cool. But they won’t be enough to…

Research in the high Arctic – Pack your instruments, a rifle and a skirt

kesä 1, 2017

Research in the high Arctic – Pack your instruments, a rifle and a skirt Science is rarely a 9 to 5 job. It’s a lifestyle. So unless you are working…

Aurinkosähköä saa jo katolta – mitkä ovat seuraavat askeleet?

touko 2, 2017

Aurinkosähköä saa jo katolta – mitkä ovat seuraavat askeleet? Pientuottajien aurinkosähköjärjestelmät yleistyvät nyt vauhdilla. Pian aurinkopaneelit miellyttävät myös esteetikon silmää, sillä markkinoiden ja tutkimuksen trendinä on paneelien maastouttaminen rakennusmateriaaleihin. Armi…

Seitsemän syytä, miksi suomalaisten tulisi vähentää luonnonvarojen kulutustaan viidesosaan nykyisestä

huhti 26, 2017

Seitsemän syytä, miksi suomalaisten tulisi vähentää luonnonvarojen kulutustaan viidesosaan nykyisestä Luonnonvarojen loppumista on ennustettu jo useampi vuosikymmen. Mitä se suomalaisten näkökulmasta tarkoittaa? Onko meillä varaa olla itsekkäitä? Sanna Ahvenharju tekee…

Tilaa uutiskirje


×